Aggressionhallintamenetelmän rooli Carean henkilöstön turvallisuuskäyttäytymisen muutosprosessissa
Haltsonen, Tuomas (2022)
Haltsonen, Tuomas
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910595
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ymmärtää MAPA-aggressionhallintamenetelmän roolia Carean henkilöstön uhkatilanteisiin liittyvän turvallisuuskäyttäytymisen muutosprosessissa. Ilmiön kokonaisuuden ymmärtämisen perusteella luodaan jatkokehitysideoita Kymsoten turvallisuusjohtamisen tueksi, organisaation aggressionhallintakoulutusten tehostamiseksi, turvallisuuskulttuurin parantamiseksi sekä työelämän kehittämiseksi.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu johtamisen- sekä muutosjohtamisen teoriasta ja ihmisen toimintaan uhkatilanteissa vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja teoriasidonnainen, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytetään kahta avointa teemahaastattelua. Harkinnanvaraisen otannan perusteella valitut haastateltavat ovat kokeneita aggressionhallintakouluttajia, jotka osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti.
Aineiston sisällön analyysi on toteutettu peilaamalla sisältöä muutosjohtamisen teorioihin sekä tunnettuihin muutostapauksiin ja ihmisen toimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Prosessissa toteutettiin abduktiivista päättelyä. Turvallisuusalan ammattilaisista koostuva aivoriihi laati tulosten sekä teemojen perusteella kehitysehdotuksia soveltaen five whys-menetelmää.
Tutkimuksen perusteella Carean henkilöstön turvallisuuskäyttäytymisen muutos on monimuotoinen prosessi, jonka onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät, kuten johdon sitoutuneisuus, kouluttajan merkitys ja koulutuksen sisältö. Turvallisuuskulttuurinmuutoksen tekijöinä näkyvät erityisesti kohtaamisen vastavuoroisuus, koordinoitu yhteistyö ja pelonhallinta. MAPA-koulutuksen rooli turvallisuuskäyttäytymisen muutoksessa on tutkimuksen perusteella merkittävä, ja sosiaali- ja terveysalalla esiintyvään väkivaltaan on mahdollista vaikuttaa henkilöstön käyttäytymisellä.
Tutkimuksen myötä syntyi useita itse koulutuksen tehostamiseen tähtääviä jatkoprojekteja, kuten esimerkiksi työelämän kehittämiseen tähtäävä koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi kehittelyssä on lautapeli, jossa hyödynnetään tutkimuksen tarinallistaminen sekä tutkimuksessa esiin nousseita teemoja.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu johtamisen- sekä muutosjohtamisen teoriasta ja ihmisen toimintaan uhkatilanteissa vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja teoriasidonnainen, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytetään kahta avointa teemahaastattelua. Harkinnanvaraisen otannan perusteella valitut haastateltavat ovat kokeneita aggressionhallintakouluttajia, jotka osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti.
Aineiston sisällön analyysi on toteutettu peilaamalla sisältöä muutosjohtamisen teorioihin sekä tunnettuihin muutostapauksiin ja ihmisen toimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Prosessissa toteutettiin abduktiivista päättelyä. Turvallisuusalan ammattilaisista koostuva aivoriihi laati tulosten sekä teemojen perusteella kehitysehdotuksia soveltaen five whys-menetelmää.
Tutkimuksen perusteella Carean henkilöstön turvallisuuskäyttäytymisen muutos on monimuotoinen prosessi, jonka onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät, kuten johdon sitoutuneisuus, kouluttajan merkitys ja koulutuksen sisältö. Turvallisuuskulttuurinmuutoksen tekijöinä näkyvät erityisesti kohtaamisen vastavuoroisuus, koordinoitu yhteistyö ja pelonhallinta. MAPA-koulutuksen rooli turvallisuuskäyttäytymisen muutoksessa on tutkimuksen perusteella merkittävä, ja sosiaali- ja terveysalalla esiintyvään väkivaltaan on mahdollista vaikuttaa henkilöstön käyttäytymisellä.
Tutkimuksen myötä syntyi useita itse koulutuksen tehostamiseen tähtääviä jatkoprojekteja, kuten esimerkiksi työelämän kehittämiseen tähtäävä koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi kehittelyssä on lautapeli, jossa hyödynnetään tutkimuksen tarinallistaminen sekä tutkimuksessa esiin nousseita teemoja.