Nokkosen viljely Suomessa
Honkanen, Henna (2022)
Honkanen, Henna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910443
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Suomessa viljellyn nokkosen laajuus sekä yleisimmät käytössä olevat viljelymenetelmät. Tätä tietoa tarvitaan, jotta voidaan selvittää viljelymenetelmän vaikutus tuotantoon ja kannattavuuteen sekä varmistaa raaka-aineen riittävyys tuotteisiin ja markkinoiden kehittymiseen. Toimeksiantajana on Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ammattikorkeakoulun Arktinen nokkonen, rikasta rahaksi -kehittämishanke.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään nokkosta, sen hyödyntämistä ja käyttömahdollisuuksia sekä viljelyä yleisimmistä viljelymenetelmistä aina sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn saakka. Teoriaosuus on pääosin kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista liittyen nokkosen viljelytekniikoihin.
Aineisto tähän työhön on kerätty haastattelemalla nokkosen viljelijät puhelimitse maaliskuun 2022 aikana. Kysymykseni koskivat viljelymenetelmiä sekä viljelyn kannattavuutta ja nokkosen markkinoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Opinnäytetyöstä ei voida tunnistaa yksittäisiä haastatteluun vastaajia, vaan tuloksia on käsitelty yleisellä tasolla.
Haastattelujen tuloksena voidaan todeta Suomessa viljellyn nokkosen kokonaispinta-alan olevan 8,38–9,08 hehtaaria, josta luomutuotetun nokkosen osuus on reilu puolet. Nokkosen viljelyssä nähtiin tulevaisuudessa olevan potentiaalia. Nokkosen etuina nähtiin kasvin monivuotisuus. Nokkosesta saadaan perustamisvuoden jälkeen vuosittain jopa viisi satoa. Haastavimpana viljelyprosessissa nähtiin tuen puute, ulkomailta tuotava edullisempi raaka-aine sekä kysynnän vaihtelut.
Haastatteluiden tuloksia tarkasteltaessa havaittiin viljelymenetelmien olevan pitkälti aiempien tutkimuksien mukaisia. Kotimaassa tuotettu nokkonen kaipaisi lisää tuotantokapasiteettia kilpaillakseen ulkomailta tuodun nokkosen kanssa, mutta ilman optimaalisinta viljelymenetelmää, siitä tiedottamista ja markkinointiin panostamista, tuotantokapasiteetin nostaminen voi olla haastavaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään nokkosta, sen hyödyntämistä ja käyttömahdollisuuksia sekä viljelyä yleisimmistä viljelymenetelmistä aina sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn saakka. Teoriaosuus on pääosin kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista liittyen nokkosen viljelytekniikoihin.
Aineisto tähän työhön on kerätty haastattelemalla nokkosen viljelijät puhelimitse maaliskuun 2022 aikana. Kysymykseni koskivat viljelymenetelmiä sekä viljelyn kannattavuutta ja nokkosen markkinoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Opinnäytetyöstä ei voida tunnistaa yksittäisiä haastatteluun vastaajia, vaan tuloksia on käsitelty yleisellä tasolla.
Haastattelujen tuloksena voidaan todeta Suomessa viljellyn nokkosen kokonaispinta-alan olevan 8,38–9,08 hehtaaria, josta luomutuotetun nokkosen osuus on reilu puolet. Nokkosen viljelyssä nähtiin tulevaisuudessa olevan potentiaalia. Nokkosen etuina nähtiin kasvin monivuotisuus. Nokkosesta saadaan perustamisvuoden jälkeen vuosittain jopa viisi satoa. Haastavimpana viljelyprosessissa nähtiin tuen puute, ulkomailta tuotava edullisempi raaka-aine sekä kysynnän vaihtelut.
Haastatteluiden tuloksia tarkasteltaessa havaittiin viljelymenetelmien olevan pitkälti aiempien tutkimuksien mukaisia. Kotimaassa tuotettu nokkonen kaipaisi lisää tuotantokapasiteettia kilpaillakseen ulkomailta tuodun nokkosen kanssa, mutta ilman optimaalisinta viljelymenetelmää, siitä tiedottamista ja markkinointiin panostamista, tuotantokapasiteetin nostaminen voi olla haastavaa.