Työnohjaus osaksi ensihoitajien työssä jaksamista: integroitu kirjallisuuskatsaus
Loikkanen, Anni (2022)
Loikkanen, Anni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139201
Tiivistelmä
Ensihoitaja kohtaa työssään huomattavan kuormittavia asioita. Työn luonne on ennalta arvaamatonta ja päivystysluonteinen vuorotyö pitkine työvuoroineen lisää henkistä taakkaa. Vaativasta työnkuvasta huolimatta työnohjausta ei tarjota ensihoitajille rutiininomaisesti toisin kuin esimerkiksi mielenterveystyössä, jossa työnohjaus on lakisääteistä työn vaativuuden ja kuormittavuuden perusteella.
Suomen työnohjaajat ry (StoRy) määrittelee työnohjauksen oman työn tutkimiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi, jota toteutetaan koulutetun työnohjaajan tukemana. Työnohjauksen on todettu parantavan työn laatua ja tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä, vahvistavan työntekijän ammatillista identiteettiä, parantavan työssäjaksamista ja muilta oppimista, vähentävän poissaoloja ja parantavan työilmapiiriä, kehittävän esimiestyötä ja johtamista, kirkastavan perustehtävää, sekä jäsentävän moniammatillista toimintaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla (n= 15) työnohjausta hoitotyön kontekstissa. Tavoitteena oli löytää keinoja tukemaan ensihoitajien työssä jaksamista.
Tulosten perusteella hoitotyössä tarjotaan yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä etätyönohjausta, joiden lisäksi on olemassa erilaisia tukiryhmiä. Työnohjausmalleiksi eriytyivät reflektoiva ja resilienssiin perustuva työnohjaus, sekä ohjaava, muokkaava ja palauttava työnohjaus. Työnohjauksen merkitykset liittyvät työssä jaksamiseen, ammatilliseen kehittymiseen, ryhmätyöhön ja hoitotyöhön.
Työnohjauksesta voidaan nähdä olevan hyötyä tukemaan ensihoitajien työssä jaksamista ja sen käyttöönottoa tulisi pohtia työpaikka- ja ammattiryhmäkohtaisesti, sekä myös johtamisen tueksi. Sopivin tapa ja malli työnohjaukselle voidaan hakea esimerkiksi pilotoimalla sekä lisätutkimuksen kautta. Onnistuneen työnohjauksen toteutumiseksi ohjattavan tulisi saada valita työnohjaajansa. Työnohjaukseen liittyviä käsitteitä tulisi selkeyttää.
Jatkossa olisi tarpeellista tehdä tutkimusta työnohjauksesta, sen vaikutuksesta ja osallistujien kokemuksista ensihoidon kentällä. Myös sopivin tapa työnohjaukselle ensihoidossa tarvitsee lisää tutkimusta.
Suomen työnohjaajat ry (StoRy) määrittelee työnohjauksen oman työn tutkimiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi, jota toteutetaan koulutetun työnohjaajan tukemana. Työnohjauksen on todettu parantavan työn laatua ja tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä, vahvistavan työntekijän ammatillista identiteettiä, parantavan työssäjaksamista ja muilta oppimista, vähentävän poissaoloja ja parantavan työilmapiiriä, kehittävän esimiestyötä ja johtamista, kirkastavan perustehtävää, sekä jäsentävän moniammatillista toimintaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla (n= 15) työnohjausta hoitotyön kontekstissa. Tavoitteena oli löytää keinoja tukemaan ensihoitajien työssä jaksamista.
Tulosten perusteella hoitotyössä tarjotaan yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä etätyönohjausta, joiden lisäksi on olemassa erilaisia tukiryhmiä. Työnohjausmalleiksi eriytyivät reflektoiva ja resilienssiin perustuva työnohjaus, sekä ohjaava, muokkaava ja palauttava työnohjaus. Työnohjauksen merkitykset liittyvät työssä jaksamiseen, ammatilliseen kehittymiseen, ryhmätyöhön ja hoitotyöhön.
Työnohjauksesta voidaan nähdä olevan hyötyä tukemaan ensihoitajien työssä jaksamista ja sen käyttöönottoa tulisi pohtia työpaikka- ja ammattiryhmäkohtaisesti, sekä myös johtamisen tueksi. Sopivin tapa ja malli työnohjaukselle voidaan hakea esimerkiksi pilotoimalla sekä lisätutkimuksen kautta. Onnistuneen työnohjauksen toteutumiseksi ohjattavan tulisi saada valita työnohjaajansa. Työnohjaukseen liittyviä käsitteitä tulisi selkeyttää.
Jatkossa olisi tarpeellista tehdä tutkimusta työnohjauksesta, sen vaikutuksesta ja osallistujien kokemuksista ensihoidon kentällä. Myös sopivin tapa työnohjaukselle ensihoidossa tarvitsee lisää tutkimusta.