Taimikonhoitotöiden vaikutus hirvituhojen määrään ja laatuun Pohjois-Karjalassa
Lehto, Lauri; Mäntylä, Eetu (2022)
Lehto, Lauri
Mäntylä, Eetu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118706
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössämme tutkittiin hirvituhojen määrää ja laatua nuorissa mäntytaimikoissa, sekä metsänhoidon vaikutusta niihin. Tutkimuskohteet olivat pääpuulajiltaan männyn taimikoita, jotka sijaitsivat Pohjois-Karjalassa. Tutkimus selvitti, onko taimikonhoidon tekemisellä hirvituhoja laskeva vaikutus verrattaessa raivattuja taimikoita raivaamattomiin. Tutkimuksessa verrattiin myös metsänhoidon suosituksia harvempia taimikoita tavoitetiheydessä oleviin ja niillä esiintyviä eroja hirvituhojen suhteen. Lähdeaineistona toimi metsäkeskukselta saadut hirvivahinkoarviot vuosilta 2019 ja 2020. Lähdeaineiston koealatietojen perusteella laskettiin kuviokohtaiset runkoluvut ja vaurioprosentit. Näiden tietojen perusteella tutkittiin tilastollisia testejä käyttäen riippuvuudet hirvituhojen ja taimikoidenhoidon suhteen.
Metsikkökuvioita oli kaikkiaan 201, joista 163 oli hoidettuja sekä 38 hoitamattomia taimikoita. Hoidetuista taimikoista 109 oli runkoluvultaan tavoitetiheydessä ja 54 oli runkoluvultaan liian harvoja. Hoitamattomissa kuvioissa oli enemmän tuhoja kuin hoidetuissa ja tavoitetiheydessä olevissa, mutta ero ei ollut merkittävä. Sen sijaan runkoluvultaan liian harvoissa oli merkittävästi vähemmän tuhoja kuin tavoitetiheydessä olevissa tai hoitamattomissa kuvioissa.
Metsikkökuvioita oli kaikkiaan 201, joista 163 oli hoidettuja sekä 38 hoitamattomia taimikoita. Hoidetuista taimikoista 109 oli runkoluvultaan tavoitetiheydessä ja 54 oli runkoluvultaan liian harvoja. Hoitamattomissa kuvioissa oli enemmän tuhoja kuin hoidetuissa ja tavoitetiheydessä olevissa, mutta ero ei ollut merkittävä. Sen sijaan runkoluvultaan liian harvoissa oli merkittävästi vähemmän tuhoja kuin tavoitetiheydessä olevissa tai hoitamattomissa kuvioissa.