Pilketoiminnan käynnistyminen Soiten alueella : etsivää ja ehkäisevää vanhustyötä matalalla kynnyksellä
Kolmonen, Päivikki (2022)
Kolmonen, Päivikki
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108288
Tiivistelmä
Suomessa nuoremmalle väestölle on tarjolla monenlaista apua päihdeongelmiin, mutta ikääntyneiden päihdeongelmiin puuttuminen jää hyvin ohueksi ja niistä puhutaan verrattain vähän. Aiheeseen liittyy vahvasti ikäeettiset ja moraaliset näkökulmat, sekä se, miten saada osallisiksi ja osallistumaan ikääntyneet päihteidenkäyttäjät. Aiheen tutkiminen on tärkeää, jotta myös ikääntyneiden päihdeongelmiin kiinnitettäisiin huomiota ja heitä osattaisiin auttaa oikealla tavalla. Myös omanlainen ’’normalisointi’’ on varmasti tarpeen, jotta päihteitä käyttäneet ja niitä käyttävät ikääntyneet nähdään ja kohdataan tasavertaisesti.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kanssa. Tarkoituksena on kuvata Pilketoiminnan käynnistymisen prosessia Soiten alueella, sekä tutkia, miten ja millaiseksi vertaisryhmätoimintaan osallistuvat kokevat Pilketoiminnan, sekä miten ryhmäläisten toimijuus näyttäytyy ryhmänohjaajille. Pilketoiminta on matalan kynnyksen vertaisryhmätoimintaa, jota toteutetaan ammatillisesti yli 60-vuotiaille ikääntyneille, joilla on ollut tai on päihdeongelmaa. Pilketoiminnan prosessin alkua seurataan aktiivisesti, osallistumalla toimintaan. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia aineistonkeruumenetelmiä: kyselyiät, haastatteluita, viestintää ja havainnointia. Aineistoa on analysoitu teemoittain sisällönanalyysin mukaan. Myös teorialähtöistä analyysitapaa on käytetty toimijuuden osalta.
Tutkimuksen mukaan Pilke-toiminta sai Soiten alueella hyvän vastaanoton, ryhmästä tiedottamisessa oli onnistuttu ja toimintaan löydettiin heti alkuun potentiaalisia ryhmäläisiä. Tähän vaikuttivat sekä hyvä toimintasuunnitelma että ryhmänohjaajien kiinnipitävä työote ja positiivinen energia. Myös kehittämistarpeita ja toiminnassa huomioitavia asioita nousi esille. Niitä olivat muun muassa toiminnan rahoitus, ohjaukselliset näkökulmat, sekä suunnitelmallisuus. Pilkeryhmäläiset kokivat ryhmän tärkeäksi, koska se mahdollisti vapaan keskustelun ryhmäläisten kesken, siellä sai tavata toisia ryhmäläisiä, olla toisten seurassa ja jakaa omia kuulumisiaan tai elämänkokemuksiaan. Ryhmän koettiin myös vaikuttaneen positiivisesti elämään, tuoden merkityksellisyyttä, yhteenkuuluvuutta, sekä kokemusta oman itsensä arvokkuudesta. Tutkimuksessa ryhmäläisten toimijuus näyttäytyi ryhmänohjaajille kykyinä ja pystyvyytenä itsenäiseen toimijuuteen, voimavaroina ja mahdollisuuksina vaikuttaa omaan elämään, toimijuutta haastavina tekijöinä, sekä ryhmäläisten toiveina ja tunteina.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kanssa. Tarkoituksena on kuvata Pilketoiminnan käynnistymisen prosessia Soiten alueella, sekä tutkia, miten ja millaiseksi vertaisryhmätoimintaan osallistuvat kokevat Pilketoiminnan, sekä miten ryhmäläisten toimijuus näyttäytyy ryhmänohjaajille. Pilketoiminta on matalan kynnyksen vertaisryhmätoimintaa, jota toteutetaan ammatillisesti yli 60-vuotiaille ikääntyneille, joilla on ollut tai on päihdeongelmaa. Pilketoiminnan prosessin alkua seurataan aktiivisesti, osallistumalla toimintaan. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia aineistonkeruumenetelmiä: kyselyiät, haastatteluita, viestintää ja havainnointia. Aineistoa on analysoitu teemoittain sisällönanalyysin mukaan. Myös teorialähtöistä analyysitapaa on käytetty toimijuuden osalta.
Tutkimuksen mukaan Pilke-toiminta sai Soiten alueella hyvän vastaanoton, ryhmästä tiedottamisessa oli onnistuttu ja toimintaan löydettiin heti alkuun potentiaalisia ryhmäläisiä. Tähän vaikuttivat sekä hyvä toimintasuunnitelma että ryhmänohjaajien kiinnipitävä työote ja positiivinen energia. Myös kehittämistarpeita ja toiminnassa huomioitavia asioita nousi esille. Niitä olivat muun muassa toiminnan rahoitus, ohjaukselliset näkökulmat, sekä suunnitelmallisuus. Pilkeryhmäläiset kokivat ryhmän tärkeäksi, koska se mahdollisti vapaan keskustelun ryhmäläisten kesken, siellä sai tavata toisia ryhmäläisiä, olla toisten seurassa ja jakaa omia kuulumisiaan tai elämänkokemuksiaan. Ryhmän koettiin myös vaikuttaneen positiivisesti elämään, tuoden merkityksellisyyttä, yhteenkuuluvuutta, sekä kokemusta oman itsensä arvokkuudesta. Tutkimuksessa ryhmäläisten toimijuus näyttäytyi ryhmänohjaajille kykyinä ja pystyvyytenä itsenäiseen toimijuuteen, voimavaroina ja mahdollisuuksina vaikuttaa omaan elämään, toimijuutta haastavina tekijöinä, sekä ryhmäläisten toiveina ja tunteina.