Lonkan liikkuvuuden ja keskivartalon lihasvoiman vaikutus ratsastajan istuntaan: ratsastussimulaattorin hyödyntäminen tutkimuskäytössä
Laitinen, Johanna; Mahkonen, Maria (2022)
Laitinen, Johanna
Mahkonen, Maria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067549
Tiivistelmä
Tavoitteena opinnäytetyöllä on selvittää, miten lonkan liikkuvuus ja keskivartalon lihasvoima vaikuttavat ratsastajan istuntaan. Kirjallisuudessa on aikaisemmin havaittu, että voimakkaalla ja reaktiivisella keskivartalon lihaksistolla on merkitystä ratsastajan tasapainoon. Lisäksi mikäli ratsastajalla on huono kehonhallinta tai nivelten liikkuvuusrajoituksia, on sillä vaikutusta hevosen liikkumiseen. Ratsastajan lihaksistolta ja liikkuvuudelta vaaditaankin paljon, sillä niiden avulla kyetään istumaan oikeassa asennossa ja näin ollen voidaan auttaa hevosta liikkumaan oikein.
Opinnäytetyössä tarkastellaan ratsastajan istuntaan vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemmassa tutkimusnäytössä on havaittu, että jokainen askellaji vaikuttaa ratsastajan lantioon eri tavalla. Myös satulalla on havaittu olevan merkitystä ratsastajan istuntaan, sillä huonosti istuva satula vaikuttaa ratsastajan ja hevosen väliseen kommunikaatioon, heikentää hevosen selän mobiliteettia sekä muuttaa askelluksen rytmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Mittausosuus suoritettiin Harjun oppimiskeskuksen hevosalan opiskelijoille syyskuussa 2021. Testipäivinä tutkimukseen osallistuvat (N=22) aloittivat suorituksensa haastatteluosuudella, jossa kyseltiin taustatietoja muun muassa ratsastukseen liittyen. Seuraavaksi mitattiin lonkkien liikkuvuudet ja keskivartalon lihasvoima. Viimeisenä testinä oli ratsastussimulaattorilla tehty kahden minuutin mittainen simulaatio. Keskivartalon testeistä, lonkan liikkuvuuksista sekä ratsastussimulaattorista saatu data ristiintaulukoitiin ja niitä analysoitiin kirjallisuuteen perustuen.
Tuloksissa havaitaan, ettei selkälihastestillä ollut yhteyttä ratsastajan huojunnan määrään eri askellajeissa. Sen sijaan vatsalihastestin tuloksissa havaitaan yhteyttä huojunnan kasvamiseen käynnin ja laukan osalta. Lonkan liikkuvuuksien osalta tuloksissa ilmenee, ettei jalkojen välisellä puolierolla ollut yhteyttä huojunnan määrään. Vasemmassa laukassa yksittäisissä liikesuunnissa, esimerkiksi ekstensiossa ja fleksiossa, esiintyy vaihtelua huojunnassa liikkuvuusryhmien välillä. Muissa askellajeissa ei havaita merkittävää eroa eri liikesuunnissa tai liikkuvuuden määrässä huojuntaan nähden.
Opinnäytetyössä tarkastellaan ratsastajan istuntaan vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemmassa tutkimusnäytössä on havaittu, että jokainen askellaji vaikuttaa ratsastajan lantioon eri tavalla. Myös satulalla on havaittu olevan merkitystä ratsastajan istuntaan, sillä huonosti istuva satula vaikuttaa ratsastajan ja hevosen väliseen kommunikaatioon, heikentää hevosen selän mobiliteettia sekä muuttaa askelluksen rytmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Mittausosuus suoritettiin Harjun oppimiskeskuksen hevosalan opiskelijoille syyskuussa 2021. Testipäivinä tutkimukseen osallistuvat (N=22) aloittivat suorituksensa haastatteluosuudella, jossa kyseltiin taustatietoja muun muassa ratsastukseen liittyen. Seuraavaksi mitattiin lonkkien liikkuvuudet ja keskivartalon lihasvoima. Viimeisenä testinä oli ratsastussimulaattorilla tehty kahden minuutin mittainen simulaatio. Keskivartalon testeistä, lonkan liikkuvuuksista sekä ratsastussimulaattorista saatu data ristiintaulukoitiin ja niitä analysoitiin kirjallisuuteen perustuen.
Tuloksissa havaitaan, ettei selkälihastestillä ollut yhteyttä ratsastajan huojunnan määrään eri askellajeissa. Sen sijaan vatsalihastestin tuloksissa havaitaan yhteyttä huojunnan kasvamiseen käynnin ja laukan osalta. Lonkan liikkuvuuksien osalta tuloksissa ilmenee, ettei jalkojen välisellä puolierolla ollut yhteyttä huojunnan määrään. Vasemmassa laukassa yksittäisissä liikesuunnissa, esimerkiksi ekstensiossa ja fleksiossa, esiintyy vaihtelua huojunnassa liikkuvuusryhmien välillä. Muissa askellajeissa ei havaita merkittävää eroa eri liikesuunnissa tai liikkuvuuden määrässä huojuntaan nähden.