Liikunnan merkitys kivun hoidossa
Seitsonen, Teija; Pulkki, Maria (2022)
Seitsonen, Teija
Pulkki, Maria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286377
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tietoa liikunnan merkityksestä kivun hoidossa. Tavoitteena oli, että kivun hoidon parissa työskentelevät hoitotyöntekijät ja hoitoalan opiskelijat saavat tietoa liikunnan vaikutuksesta kipuun ja osaisivat hyödyntää liikuntaa osana kivun hoitoa. Työtä ohjanneet tutkimuskysymykset olivat: millaiseen kipuun liikunnasta on apua sekä millaisesta liikunnasta on hyötyä kivun hoidossa.
Työ tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Aineisto analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston laatua arvioitiin Hawker ym. (2002) laatiman laadunarviointikriteeristön avulla.
Työhön valikoitui yhteensä kaksitoista tutkimusta ja artikkelia. Tutkimuksista saatiin vastauksia molempiin tutkimuskysymyksiin. Tulokset osoittivat, että liikunnasta on apua polvinivelrikon aiheuttaman kivun hoidossa, kroonisen alaselkäkivun hoidossa, kroonisessa paikallisessa niskakivussa sekä myofaskiaalisen kivun hoidossa. Tulosten perusteella erilaisiin kiputiloihin eniten vaikuttivat yhdistetty lihaskuntoharjoittelu sekä venyttely ja aerobinen harjoittelu.
Tuloksista voitiin päätellä, että kipuun auttaa hyvin monenlainen liikunta ja yksilöllisen suunnitelman merkitys korostui tuloksissa. Hoidon yksilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä kivun hoidossa. Lisää laadukkaita tutkimuksia liikunnan hyödyntämisestä kivun hoidossa tarvitaan.
Työ tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Aineisto analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston laatua arvioitiin Hawker ym. (2002) laatiman laadunarviointikriteeristön avulla.
Työhön valikoitui yhteensä kaksitoista tutkimusta ja artikkelia. Tutkimuksista saatiin vastauksia molempiin tutkimuskysymyksiin. Tulokset osoittivat, että liikunnasta on apua polvinivelrikon aiheuttaman kivun hoidossa, kroonisen alaselkäkivun hoidossa, kroonisessa paikallisessa niskakivussa sekä myofaskiaalisen kivun hoidossa. Tulosten perusteella erilaisiin kiputiloihin eniten vaikuttivat yhdistetty lihaskuntoharjoittelu sekä venyttely ja aerobinen harjoittelu.
Tuloksista voitiin päätellä, että kipuun auttaa hyvin monenlainen liikunta ja yksilöllisen suunnitelman merkitys korostui tuloksissa. Hoidon yksilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä kivun hoidossa. Lisää laadukkaita tutkimuksia liikunnan hyödyntämisestä kivun hoidossa tarvitaan.