Robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla: tarvekartoitus ja ratkaisuesimerkit
Kokko, Jaana (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202092261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202092261
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysala kohtaa tulevina vuosina haasteita. Ala ei houkuttele työntekijöitä, ikäihmisten määrän kasvun myötä hoitoisuus nousee ja kustannukset kasvavat. Palvelurobotiikan ratkaisuja voidaan hyödyntää apuna sosiaali- ja terveysalalla. Tarpeiden tunnistaminen on hyödyntämisen lähtökohta. Robotiikan ratkaisuja tulee rohkeasti kokeilla ja kokeiluista tulee jakaa tietoa avoimesti. Testbed-ympäristöt mahdollistavat yritysten ja sote-palvelujen asiakkaiden ja ammattilaisten välisen yhteistyön ratkaisujen yhteiskehittämisessä ja kokeiluissa ennen lopullisia hankintoja.
Tässä työssä kartoitettiin sote-sektorin toimijoilta, miten he kokevat robotiikan hyödyntämisen nykytilan, mitä kehittämistarpeita he tunnistavat sote-prosesseissa ja mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, että robotiikkaa saadaan enemmän avuksi sosiaali- ja terveysalalle. Kartoitus toteutettiin kyselyillä A ja B. Kysely A lähetettiin Suomen kaupunkien sote-johtajille ja kyselyä B jaettiin avoimesti sosiaalisen median kautta. Kyselyjen sisältö oli identtinen. Kyselyjen lisäksi haastateltiin kolmea pitkään sote-sektorilla eri tehtävissä toiminutta henkilöä.
Tuloksista ilmeni, että kyselyyn vastanneiden (n 48) organisaatioista 68 % hyödynsi robotiikkaa. Vastaajia oli Suomen kaikkiaan 19 sote-alueesta vain seitsemältä alueelta, joten robotiikan hyödyntämisen nykytila Suomessa ei ole tuloksesta pääteltävissä. Tarpeita nostettiin hyvin esille. Vastauksista huomattiin, että robotiikan ratkaisuiksi miellettiin myös muita teknologisia ratkaisuja. Haastatteluissa jokainen haastateltava pyysikin tarkentamaan robotiikan määritelmää. Ohjelmistorobotiikalle ja manuaalisen työn poistolle nähtiin eniten tarpeita ja mahdollisuuksia. Lisäksi yli 70 % vastaajista näki tarpeita ja mahdollisuuksia lääkehoidon ratkaisuille. Lääkehoidon ratkaisut ovat Suomessa tunnettuja. Esimerkiksi kotona asumisen tukemiseen markkinoilla on ainakin kolmen eri yrityksen robotiikkaan tai automaatioon perustuvaa ratkaisua itsenäisen lääkkeenoton tukemiseksi. Vastaajat, joilla ei ollut robotiikan ratkaisuja käytössä organisaatiossaan, kokivat pääosin syynä sen, ettei ratkaisuja tunneta.
Tulosten analysoinnin lisäksi tarpeisiin vastaavia ratkaisuja on kartoitettu esimerkinomaisesti. Esimerkeistä ilmenee, mihin tarpeisiin robotiikkaa on jo kehitetty Suomessa sekä millaisia ratkaisuja markkinoilla on olemassa ja millaisissa käyttötapauksissa niitä käytetään. Lisäksi työssä on luku, mitä erityisesti yritysten tulisi huomioida sote-sektorin kanssa toimiessa. Asioita nousee erityisesti tulevaisuuden trendeistä, yhteiskehittämisen mahdollisuuksista sekä julkisen sektorin hankinnoista.
Tässä työssä kartoitettiin sote-sektorin toimijoilta, miten he kokevat robotiikan hyödyntämisen nykytilan, mitä kehittämistarpeita he tunnistavat sote-prosesseissa ja mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, että robotiikkaa saadaan enemmän avuksi sosiaali- ja terveysalalle. Kartoitus toteutettiin kyselyillä A ja B. Kysely A lähetettiin Suomen kaupunkien sote-johtajille ja kyselyä B jaettiin avoimesti sosiaalisen median kautta. Kyselyjen sisältö oli identtinen. Kyselyjen lisäksi haastateltiin kolmea pitkään sote-sektorilla eri tehtävissä toiminutta henkilöä.
Tuloksista ilmeni, että kyselyyn vastanneiden (n 48) organisaatioista 68 % hyödynsi robotiikkaa. Vastaajia oli Suomen kaikkiaan 19 sote-alueesta vain seitsemältä alueelta, joten robotiikan hyödyntämisen nykytila Suomessa ei ole tuloksesta pääteltävissä. Tarpeita nostettiin hyvin esille. Vastauksista huomattiin, että robotiikan ratkaisuiksi miellettiin myös muita teknologisia ratkaisuja. Haastatteluissa jokainen haastateltava pyysikin tarkentamaan robotiikan määritelmää. Ohjelmistorobotiikalle ja manuaalisen työn poistolle nähtiin eniten tarpeita ja mahdollisuuksia. Lisäksi yli 70 % vastaajista näki tarpeita ja mahdollisuuksia lääkehoidon ratkaisuille. Lääkehoidon ratkaisut ovat Suomessa tunnettuja. Esimerkiksi kotona asumisen tukemiseen markkinoilla on ainakin kolmen eri yrityksen robotiikkaan tai automaatioon perustuvaa ratkaisua itsenäisen lääkkeenoton tukemiseksi. Vastaajat, joilla ei ollut robotiikan ratkaisuja käytössä organisaatiossaan, kokivat pääosin syynä sen, ettei ratkaisuja tunneta.
Tulosten analysoinnin lisäksi tarpeisiin vastaavia ratkaisuja on kartoitettu esimerkinomaisesti. Esimerkeistä ilmenee, mihin tarpeisiin robotiikkaa on jo kehitetty Suomessa sekä millaisia ratkaisuja markkinoilla on olemassa ja millaisissa käyttötapauksissa niitä käytetään. Lisäksi työssä on luku, mitä erityisesti yritysten tulisi huomioida sote-sektorin kanssa toimiessa. Asioita nousee erityisesti tulevaisuuden trendeistä, yhteiskehittämisen mahdollisuuksista sekä julkisen sektorin hankinnoista.