HUONO-OSAISUUS MAAHANMUUTTAJIEN RIKOLLISUUTTA SELITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ
Robertsson, Kirsi (2022)
Robertsson, Kirsi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311933
Tiivistelmä
Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmenen aikana. Tilastoissa näkyvä ulkomaalaisten tekemien rikosten yliedustus koskee kuitenkin vain nuorten, maahan muuttaneiden aikuisten tekemiä rikoksia. Samaisessa ikäryhmässä myös kantasuomalaisten tekemät rikokset ovat yliedustettuna. Sosiaalisessa mediassa kiehuva keskustelu maahanmuutosta saa polttoaineensa tästä tulkinnasta, joka leimaa kaikki maahanmuuttajaryhmät. Samalla se peittää alleen sen todellisuuden, jossa osa maahantulijoista on ajautunut rikollisuuteen.
Opinnäytetyöhön haastateltiin kolmea rikosseuraamusasiakkaana ollutta ulkomaalaista henkilöä sekä kahta rikosseuraamustyöntekijää. Haastattelujen tavoitteena oli luoda yhdessä tilastoaineistojen kanssa analyysi, jota voi peilata vallitseviin teorioihin maahanmuuttajien rikollisuuteen ajautumiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksillä pyrittiin selvittämään toimeentulovaikeuksien ja köyhyyden vaikutusta rikollisuuteen ajautumiseen sekä perheyhteyden puuttumisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen vähäisen saatavuuden ulkomaalaisten rikollisuutta selittävänä tekijänä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla viitenä eri ajankohtana syksyllä 2021.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä aikaisempien tilasto- ja haastattelututkimusten perusteella toimeentulovaikeudet ja köyhyys ovat rikollisuutta selittäviä tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen huono saatavuus, työllisyys- ja koulutuspalvelujen vähäisyys, sekä perheyhteyden puuttuminen ovat mekanismeja, jotka vaikuttavat joidenkin maahanmuuttajien rikollisuuteen ajautumiseen.
Johtopäätöksenä haastattelujen tulosten ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että turvapaikkaprosesseja tulisi nopeuttaa ja palauttaa lakiin turvapaikka humanitaarisen suojelun perusteella. Työllistymisen tulisi olla myös entistä useammin reitti oleskelulupaan, mikä puolestaan vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Tulevan sote-uudistuksen yhteydessä tulisi samalla ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet mm. neuvonnassa ja moniammatillisissa palveluissa, sekä vahvistaa tarvittavaa erityisosaamista. Erityisen tärkeää on parantaa turvapaikanhakijoiden ja paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyä sekä turvata yksin maahan tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan sivistykselliset oikeudet ja erityisesti auttaa ja tukea perheenyhdistämisprosessissa.
Opinnäytetyöhön haastateltiin kolmea rikosseuraamusasiakkaana ollutta ulkomaalaista henkilöä sekä kahta rikosseuraamustyöntekijää. Haastattelujen tavoitteena oli luoda yhdessä tilastoaineistojen kanssa analyysi, jota voi peilata vallitseviin teorioihin maahanmuuttajien rikollisuuteen ajautumiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksillä pyrittiin selvittämään toimeentulovaikeuksien ja köyhyyden vaikutusta rikollisuuteen ajautumiseen sekä perheyhteyden puuttumisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen vähäisen saatavuuden ulkomaalaisten rikollisuutta selittävänä tekijänä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla viitenä eri ajankohtana syksyllä 2021.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä aikaisempien tilasto- ja haastattelututkimusten perusteella toimeentulovaikeudet ja köyhyys ovat rikollisuutta selittäviä tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen huono saatavuus, työllisyys- ja koulutuspalvelujen vähäisyys, sekä perheyhteyden puuttuminen ovat mekanismeja, jotka vaikuttavat joidenkin maahanmuuttajien rikollisuuteen ajautumiseen.
Johtopäätöksenä haastattelujen tulosten ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että turvapaikkaprosesseja tulisi nopeuttaa ja palauttaa lakiin turvapaikka humanitaarisen suojelun perusteella. Työllistymisen tulisi olla myös entistä useammin reitti oleskelulupaan, mikä puolestaan vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Tulevan sote-uudistuksen yhteydessä tulisi samalla ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet mm. neuvonnassa ja moniammatillisissa palveluissa, sekä vahvistaa tarvittavaa erityisosaamista. Erityisen tärkeää on parantaa turvapaikanhakijoiden ja paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyä sekä turvata yksin maahan tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan sivistykselliset oikeudet ja erityisesti auttaa ja tukea perheenyhdistämisprosessissa.