Härkäpaputuotteen kemialliset analyysit prosessin eri vaiheissa
Tobiasson, Sanni (2021)
Tobiasson, Sanni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390510
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia härkäpavun ravinnollisia ominaisuuksia kemiallisten kokeiden avulla sekä kerätä kirjallisuutta härkäpavusta. Toimeksiantajana toimi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöstä saatu materiaali menee EQVEGAN-hankkeen käyttöön. Hankkeen tavoitteena on saada uutta opetusmateriaalia kasvisruokatuotannon opetusta varten.
Näytteinä työssä oli härkäpaputuote sen kolmessa eri prosessivaiheessa. Prosessivaiheet olivat alku-, väli- ja lopputuote. Näytteistä tutkittiin proteiinin, rasvan, kuiva-aineen, tuhkan ja aktiivisen veden määrää. Jokaisesta näytteestä tehtiin yhdeksän määritystä. Kemialliset analyysit suoritettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kemian analyysilaboratoriossa.
Tutkimuksissa saatiin selville, että tuotteen ravintoarvot muuttuvat prosessoitaessa. Kokeissa ei suuria eroja tullut samojen näytteiden välille, mutta tuloksia pitää silti tarkastella kriittisesti. Eniten eroja syntyi rasvan määrityksessä, jossa tulokset vaihtelivat varsinkin näytteessä 3 eli valmiissa tuotteessa. Härkäpapu sisältää runsaasti proteiinia, vähän rasvaa, reilusti kuitua sekä tärkeitä kivennäisaineita.
Teoriaosassa materiaalia kerättiin härkäpavun prosessoinnista ja käytöstä maailmalla kuten myös Suomessa. Suomen kannalta keskityttiin kaupoista löytyviin tuotteisiin, kun taas maailman tilannetta katsottiin härkäpavun käytön perusteella. Opinnäytetyössä tehtävät analyysit käytiin läpi teoreettisesti.
Näytteinä työssä oli härkäpaputuote sen kolmessa eri prosessivaiheessa. Prosessivaiheet olivat alku-, väli- ja lopputuote. Näytteistä tutkittiin proteiinin, rasvan, kuiva-aineen, tuhkan ja aktiivisen veden määrää. Jokaisesta näytteestä tehtiin yhdeksän määritystä. Kemialliset analyysit suoritettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kemian analyysilaboratoriossa.
Tutkimuksissa saatiin selville, että tuotteen ravintoarvot muuttuvat prosessoitaessa. Kokeissa ei suuria eroja tullut samojen näytteiden välille, mutta tuloksia pitää silti tarkastella kriittisesti. Eniten eroja syntyi rasvan määrityksessä, jossa tulokset vaihtelivat varsinkin näytteessä 3 eli valmiissa tuotteessa. Härkäpapu sisältää runsaasti proteiinia, vähän rasvaa, reilusti kuitua sekä tärkeitä kivennäisaineita.
Teoriaosassa materiaalia kerättiin härkäpavun prosessoinnista ja käytöstä maailmalla kuten myös Suomessa. Suomen kannalta keskityttiin kaupoista löytyviin tuotteisiin, kun taas maailman tilannetta katsottiin härkäpavun käytön perusteella. Opinnäytetyössä tehtävät analyysit käytiin läpi teoreettisesti.