Potilasturvallisuuden varmistaminen teho-osastolla toteutettavan ECMO-hoidon aikana
Takalo, Kati (2021)
Takalo, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090133
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea kehittyi ajatuksesta parantaa ECMO-koulutettujen tehosairaanhoitajien tietoisuutta ja ongelmaratkaisukykyä hoitaessaan potilaita, jotka tarvitsevat erilaisista syistä johtuen kehon ulkoista happeuttamishoitoa eli ECMO-laitteella toteutettavaa hoitoa. Suomenkielistä aineistoa on hyvin vähän saatavilla ja ECMO kuuluu erittäin vaativiin hoitomuotoihin, sillä hoitomuodossa potilaan veri kiertää suurella virtauksella potilaan kehon ulkopuolella. Mahdolliseen ongelmaan on osattava heti reagoida, sillä pienikin tauko hoidossa saattaa koitua potilaan henkeä uhkaavaksi. Sairaanhoitaja on ECMO-laitteella hoidettavan potilaan läheisyydessä koko ajan, joten hänen on myös osattava reagoida ongelmatilanteisiin nopeasti. Koulutukset simulaatioineen auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, mutta myös tarkistuslistoista ja menetelmäkaavioista on apua, sillä ne osaltaan auttavat ennaltaehkäisemään tulevia ongelmatilanteita.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa ratkaisuvaihtoehtoja ECMO-laitteeseen liittyviin yleisimpiin ongelmiin hoitotyön näkökulma huomioiden ja kehittää menetelmäkaavio helpottamaan ECMO-koulutetun sairaanhoitajan päätöksentekoprosessia. Integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Ebsco, Pubmed ja Medic-tietokantoja. Aineisto rajattiin koskemaan vain aikuisia ja tutkimusten tai kirjallisuuden tuli olla länsimaalaista mahdollisimman hyvän käytettävyyden vuoksi. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ongelmat luokiteltiin pääluokkiin, joita ovat ECMO-laitteeseen, kanyyleihin ja ECMO-kiertoon liittyvät haasteet, antikoagulaatioon liittyvät haasteet, ECMO:n vaikutus lääkehoitoon, kuntouttamiseen ja perushoitoon liittyvät haasteet sekä hoitajan ammattitaitoon kohdistuvat haasteet. Ratkaisuvaihtoehtoja näihin etsittiin samaa aineistoa hyödyntäen.
Kehittämisosiossa löydetyt ongelmat ja ratkaisut koottiin taulukoksi. Taulukkoa voidaan helposti muokata teho-osaston tarpeita ja protokollia vastaavaksi kokonaisuudeksi. Implementointiosuudessa on tärkeää ottaa mukaan kehitystyöhön taulukon käyttäjät eli ECMO-hoitoa toteuttavat sairaanhoitajat. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää ohjeistusten laatimisen lisäksi myös koulutuksissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa ratkaisuvaihtoehtoja ECMO-laitteeseen liittyviin yleisimpiin ongelmiin hoitotyön näkökulma huomioiden ja kehittää menetelmäkaavio helpottamaan ECMO-koulutetun sairaanhoitajan päätöksentekoprosessia. Integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Ebsco, Pubmed ja Medic-tietokantoja. Aineisto rajattiin koskemaan vain aikuisia ja tutkimusten tai kirjallisuuden tuli olla länsimaalaista mahdollisimman hyvän käytettävyyden vuoksi. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ongelmat luokiteltiin pääluokkiin, joita ovat ECMO-laitteeseen, kanyyleihin ja ECMO-kiertoon liittyvät haasteet, antikoagulaatioon liittyvät haasteet, ECMO:n vaikutus lääkehoitoon, kuntouttamiseen ja perushoitoon liittyvät haasteet sekä hoitajan ammattitaitoon kohdistuvat haasteet. Ratkaisuvaihtoehtoja näihin etsittiin samaa aineistoa hyödyntäen.
Kehittämisosiossa löydetyt ongelmat ja ratkaisut koottiin taulukoksi. Taulukkoa voidaan helposti muokata teho-osaston tarpeita ja protokollia vastaavaksi kokonaisuudeksi. Implementointiosuudessa on tärkeää ottaa mukaan kehitystyöhön taulukon käyttäjät eli ECMO-hoitoa toteuttavat sairaanhoitajat. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää ohjeistusten laatimisen lisäksi myös koulutuksissa.