Hakkuupään sijaintitiedon tarkkuus
Taipale, Eemeli (2021)
Taipale, Eemeli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526224
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin hakkuupään sijaintitiedon tarkkuutta ja siihen vaikuttavia
tekijöitä. Hakattujen runkojen sijaintitiedolla on iso merkitys tulevaisuudessa
metsävaratiedon luomisen ja päivittämisen kannalta. Sijaintitiedon on oltava kuitenkin
tarpeeksi luotettavaa ja tarkkaa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää. Hakkuupään paikan
laskenta perustuu hakkuukoneen sijaintiin, koneen ja puomin kompassisuuntiin sekä
puomin anturointiin jatkovartta lukuun ottamatta.
Tutkimuksessa kerättiin GNSS-tarkkuuspaikantimella noin 3 000 kannon sijainti-,
läpimitta-, puulaji- ja ominaisuustiedot sisältävä maastoaineisto kahdelta harvennus- ja
kahdelta päätehakkuukohteelta. Maastoaineisto yhdistettiin hakkuukoneen tallentamien
sijaintitietojen kanssa ja pyrittiin löytämään vastinparit kannoille. Vastinparit löytyivät 2
216 kannolle, joille tuotettiin etäisyydet kolmella eri hakkuukonetiedoista saadulla
hakkuupään paikkavaihtoehdolla, näitä olivat laskennallisesti tarkennettu hakkuupään
sijainti, laskettu kouran sijainti, kun puomin pituutena käytetään vakioarvoa, sekä
hakkuukoneen HPR- tiedostoihin tallentama hakkuupään sijainti.
Paikannustarkkuudessa parhaisiin tuloksiin päästiin laskennallisesti tarkennetulla
sijainnilla. Parhaimmillaan koko aineistossa päästiin 7 cm:n tarkkuuteen ja keskimäärin
3,88 metriin. Paikannustarkkuuden vaihteluun löytyi korrelaatiota maasto-olosuhteiden,
puulajien ja paikannuslaadun väliltä.
tekijöitä. Hakattujen runkojen sijaintitiedolla on iso merkitys tulevaisuudessa
metsävaratiedon luomisen ja päivittämisen kannalta. Sijaintitiedon on oltava kuitenkin
tarpeeksi luotettavaa ja tarkkaa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää. Hakkuupään paikan
laskenta perustuu hakkuukoneen sijaintiin, koneen ja puomin kompassisuuntiin sekä
puomin anturointiin jatkovartta lukuun ottamatta.
Tutkimuksessa kerättiin GNSS-tarkkuuspaikantimella noin 3 000 kannon sijainti-,
läpimitta-, puulaji- ja ominaisuustiedot sisältävä maastoaineisto kahdelta harvennus- ja
kahdelta päätehakkuukohteelta. Maastoaineisto yhdistettiin hakkuukoneen tallentamien
sijaintitietojen kanssa ja pyrittiin löytämään vastinparit kannoille. Vastinparit löytyivät 2
216 kannolle, joille tuotettiin etäisyydet kolmella eri hakkuukonetiedoista saadulla
hakkuupään paikkavaihtoehdolla, näitä olivat laskennallisesti tarkennettu hakkuupään
sijainti, laskettu kouran sijainti, kun puomin pituutena käytetään vakioarvoa, sekä
hakkuukoneen HPR- tiedostoihin tallentama hakkuupään sijainti.
Paikannustarkkuudessa parhaisiin tuloksiin päästiin laskennallisesti tarkennetulla
sijainnilla. Parhaimmillaan koko aineistossa päästiin 7 cm:n tarkkuuteen ja keskimäärin
3,88 metriin. Paikannustarkkuuden vaihteluun löytyi korrelaatiota maasto-olosuhteiden,
puulajien ja paikannuslaadun väliltä.