Esihenkilön sosiaalisen tuen merkitys työntekijän unihäiriöiden ehkäisemisessä
Teppo, Kirsi (2021)
Teppo, Kirsi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425760
Tiivistelmä
Unihäiriöt, ja niihin liittyvät kansanterveydelliset ja taloudelliset haasteet, ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Uni on kuitenkin hyvän työkyvyn perusta, joten laadukkaaseen uneen palautumisen edistäjän tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös työelämässä. Useiden tutkimusten valossa voidaan todeta, että unihäiriöihin voidaan vaikuttaa hyvällä johtamiselle ja vuorovaikutuksella.
Opinnäyteytö liittyy Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan ESR-hankkeeseen “Sleep well work well”, jossa Savonia-ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Opinnäytetyön kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää sekä kohdeorganisaation lähijohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, mutta myös hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksia voi hyödyntää organisaatioissa tuomalla esiin unen tärkeyden työstä palautumisessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa lähijohtamisen keinoista työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui käsitteistä uni ja sosiaalinen tuki. Sosiaalista tukea on tässä tutkimuksessa tarkasteltu vuorovaikutuksen, kohtaamisen sekä arvostavan ja oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmista. Opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena kyselynä, jonka tarkoituksena oli selvittää, kohdeorganisaation Ammattiopisto Spesian työntekijöiden unen laatua ja näkemystä esihenkilön sosiaalisesta tuesta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sosiaalisen tuen vaikutusta unen laatuun. Tätä tutkittiin vertailemalla esihenkilön sosiaalisen tuen vaikutusta unettomuusoireita kokevien sekä ei-unettomuusoireita kokevien kesken. Ryhmien välistä tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Mann-Whitneyn U-testillä.
Webropol-kysely toteutettiin helmikuussa 2021 ja siihen vastasi 224 työntekijää (vastausprosentti 34 %). Tutkimustulokset osoittivat, että unettomuusoireita esiintyi lähes 50 % vastaajilla ja eniten unettomuusoireita koettiin pitkäaikaisessa unettomuudessa. Vakavimpana unettomuusoireina koettiin liian aikainen herääminen aamulla sekä kesken unien herääminen, ei niinkään nukahtamisvaikeudet. Näkemys esihenkilön sosiaalisesta tuesta koettiin hyväksi. Lähijohtamisen vahvuutena nähtiin esihenkilöiden ystävällinen ja reilu kohtelu sekä kohtaamistilanteiden onnistuminen. Esihenkilöiden fyysinen sijainti, kiire tai jalkautuminen ei puolestaan edistänyt kokemusta sosiaalisen tuen saamisesta. Tulosten mukaan unettomien kohdalla kokemus esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta oli heikompaa kuin ei-unettomien kohdalla. Ryhmien välillä voitiin nähdä tilastollisesti merkitseviä eroja. Tuloksista oli todettavissa, että esihenkilön sosiaalisella tuella voidaan ehkäistä unihäiriöitä ja tukea työssä jaksamista.
Jatkotutkimuksen aiheena voitaisiin muun muassa tarkastella tarkemmin tiimien vaikutusta sosiaalisen tuen ja unihäiriöiden kokemiseen. Myös eri henkilöstöryhmien väliset erot unettomuusoireiden ja lähijohtamisen kokemiseen eri toimialoilla jatkotutkimusaiheena toisi tietoa erilaisten työtehtävien vaikutuksesta työstä palautumiseen.
Opinnäyteytö liittyy Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan ESR-hankkeeseen “Sleep well work well”, jossa Savonia-ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Opinnäytetyön kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää sekä kohdeorganisaation lähijohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, mutta myös hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksia voi hyödyntää organisaatioissa tuomalla esiin unen tärkeyden työstä palautumisessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa lähijohtamisen keinoista työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui käsitteistä uni ja sosiaalinen tuki. Sosiaalista tukea on tässä tutkimuksessa tarkasteltu vuorovaikutuksen, kohtaamisen sekä arvostavan ja oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmista. Opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena kyselynä, jonka tarkoituksena oli selvittää, kohdeorganisaation Ammattiopisto Spesian työntekijöiden unen laatua ja näkemystä esihenkilön sosiaalisesta tuesta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sosiaalisen tuen vaikutusta unen laatuun. Tätä tutkittiin vertailemalla esihenkilön sosiaalisen tuen vaikutusta unettomuusoireita kokevien sekä ei-unettomuusoireita kokevien kesken. Ryhmien välistä tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Mann-Whitneyn U-testillä.
Webropol-kysely toteutettiin helmikuussa 2021 ja siihen vastasi 224 työntekijää (vastausprosentti 34 %). Tutkimustulokset osoittivat, että unettomuusoireita esiintyi lähes 50 % vastaajilla ja eniten unettomuusoireita koettiin pitkäaikaisessa unettomuudessa. Vakavimpana unettomuusoireina koettiin liian aikainen herääminen aamulla sekä kesken unien herääminen, ei niinkään nukahtamisvaikeudet. Näkemys esihenkilön sosiaalisesta tuesta koettiin hyväksi. Lähijohtamisen vahvuutena nähtiin esihenkilöiden ystävällinen ja reilu kohtelu sekä kohtaamistilanteiden onnistuminen. Esihenkilöiden fyysinen sijainti, kiire tai jalkautuminen ei puolestaan edistänyt kokemusta sosiaalisen tuen saamisesta. Tulosten mukaan unettomien kohdalla kokemus esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta oli heikompaa kuin ei-unettomien kohdalla. Ryhmien välillä voitiin nähdä tilastollisesti merkitseviä eroja. Tuloksista oli todettavissa, että esihenkilön sosiaalisella tuella voidaan ehkäistä unihäiriöitä ja tukea työssä jaksamista.
Jatkotutkimuksen aiheena voitaisiin muun muassa tarkastella tarkemmin tiimien vaikutusta sosiaalisen tuen ja unihäiriöiden kokemiseen. Myös eri henkilöstöryhmien väliset erot unettomuusoireiden ja lähijohtamisen kokemiseen eri toimialoilla jatkotutkimusaiheena toisi tietoa erilaisten työtehtävien vaikutuksesta työstä palautumiseen.