Ikäihmisten kokemuksia sähköisistä yhteydenpitokanavista sosiaalisen toimintakyvyn tukena poikkeusaikana
Hakulinen, Tarja (2021)
Hakulinen, Tarja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325683
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ikäihmisten kanssa työskenteleville tahoille
tietoa siitä, kuinka digitaalisten yhteydenpitokanavien rooli ikäihmisten arjessa näyttäytyy
sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää ikäihmisten korona pandemia-ajan kokemuksia digitaalisten yhteydenpitokanavien käytöstä sosiaalisen toimintakyvyn tukena.
Laadullisen opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina, puolistrukturoitua
teemahaastattelua hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kuusi ViaDia
Joensuu ry:n Ehtoovirkku-hankkeen toiminnassa aktiivisesti mukana ollutta
kaupunkialueella asuvaa ikäihmistä. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin
teemoittelemalla.
Tulosten perusteella digitaalinen yhteydenpito näyttäytyi merkityksellisenä sosiaalista
toimintakykyä edistävänä tekijänä ikäihmisten arjessa. Poikkeusajan myötä ajankäytön
muutos ja niukenneet sosiaaliset kontaktit ovat edesauttaneet ikäihmisten motivaatiota
digilaitteiden ja -sovellusten käytölle. Digitaitojen haltuunotto ja siihen tarvittava tuki ja
opastus näyttäytyivät merkittävinä tekijöinä sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta.
Tutkimuksen tulosten pohjalta kehittämisideaksi nousi ikäihmisten tarpeisiin kohdennettu
digipalvelujen kehittäminen, jonka lähtökohtana olisi pandemia-ajasta opitut kokemukset
ikäihmisten arjen digihaasteista ja mahdollisuuksista. Jatkotutkimusideaksi muotoutui
samantyyppisen kokemuksia kartoittavan haastattelututkimuksen toteuttaminen
syrjäseuduilla asuvien ikäihmisten näkökulmasta.
tietoa siitä, kuinka digitaalisten yhteydenpitokanavien rooli ikäihmisten arjessa näyttäytyy
sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää ikäihmisten korona pandemia-ajan kokemuksia digitaalisten yhteydenpitokanavien käytöstä sosiaalisen toimintakyvyn tukena.
Laadullisen opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina, puolistrukturoitua
teemahaastattelua hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kuusi ViaDia
Joensuu ry:n Ehtoovirkku-hankkeen toiminnassa aktiivisesti mukana ollutta
kaupunkialueella asuvaa ikäihmistä. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin
teemoittelemalla.
Tulosten perusteella digitaalinen yhteydenpito näyttäytyi merkityksellisenä sosiaalista
toimintakykyä edistävänä tekijänä ikäihmisten arjessa. Poikkeusajan myötä ajankäytön
muutos ja niukenneet sosiaaliset kontaktit ovat edesauttaneet ikäihmisten motivaatiota
digilaitteiden ja -sovellusten käytölle. Digitaitojen haltuunotto ja siihen tarvittava tuki ja
opastus näyttäytyivät merkittävinä tekijöinä sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta.
Tutkimuksen tulosten pohjalta kehittämisideaksi nousi ikäihmisten tarpeisiin kohdennettu
digipalvelujen kehittäminen, jonka lähtökohtana olisi pandemia-ajasta opitut kokemukset
ikäihmisten arjen digihaasteista ja mahdollisuuksista. Jatkotutkimusideaksi muotoutui
samantyyppisen kokemuksia kartoittavan haastattelututkimuksen toteuttaminen
syrjäseuduilla asuvien ikäihmisten näkökulmasta.