Päivystyksen hoitohenkilökunnan kokema väkivalta
Kari, Mimosa (2021)
Kari, Mimosa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924640
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli päivystysosaston halu parantaa työturvallisuutta. Tavoitteena oli saada tietoa koetuista väkivaltatilanteista. Opinnäytetyössä tutkittiin hoitohenkilökunnan jäsenten kokemaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja tilanteiden jälkeistä läpikäyntiä terveyskeskuksen päivystysosastolla. Kohdeyksikön työsuojeluvaltuutettu käyttää saatuja vastauksia yksikön työturvallisuuden parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä käyttäen apuna sähköistä kyselyä, johon vastasivat terveyskeskuksen päivystysosaston hoitohenkilökunta. Kysymykset olivat avoimia, jotta saatiin luotettavia vastauksia. Kyselyn kanssa lähetettiin saatekirje, jossa painotettiin kyselyn vapaaehtoisuutta ja vastaajien nimettömänä pysymistä. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja näin saatiin selviä teemoja jokaisen kysymyksen kohdalla. Saatuja teemoja verrattiin kirjallisuuskatsauksen teoriaan.
Vastauksia saatiin seitsemältä henkilöltä. Henkistä väkivaltaa koskevan kysymyksen vastausten perusteella hoitohenkilökunta oli kokenut haukkumista, uhkailemista sekä huutamista. Teema vastasi yleisiä henkisen väkivallan muotoja. Vastaavasti kysymykseen fyysisestä väkivallasta hoitohenkilökunta oli vastausten perusteella kokenut potkimista, lyömistä, fyysisellä väkivallalla uhkaamista, sekä esineellä uhkaamista. Teema vastasi yleisiä fyysisen väkivallan muotoja. Läpikäyntitilanteita olivat keskustelut kollegoiden ja esimiehen kanssa. Teeman vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia. Osa vastanneista kertoi esimiehen tarjonneen läpikäynti mahdollisuutta ja osa vastanneista kertoi päinvastaista. Vastausten perusteella hoitohenkilökunnalle oli epäselvää, onko yksikössä protokollaa tilanteiden läpikäymiseksi. Teorian perusteella läpikäyntitilanteet ovat yleensä esimiehen vetämiä.
Lisäksi kyselyssä pyydettiin ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Vastauksissa ehdotettiin turvanappia ja vartijan kokoaikaista läsnäoloa. Teorian perusteella myös koulutus olisi yksi ratkaisu väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja purkamiseksi, mutta vastausten perusteella tälle ei koettu olevan tarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä käyttäen apuna sähköistä kyselyä, johon vastasivat terveyskeskuksen päivystysosaston hoitohenkilökunta. Kysymykset olivat avoimia, jotta saatiin luotettavia vastauksia. Kyselyn kanssa lähetettiin saatekirje, jossa painotettiin kyselyn vapaaehtoisuutta ja vastaajien nimettömänä pysymistä. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja näin saatiin selviä teemoja jokaisen kysymyksen kohdalla. Saatuja teemoja verrattiin kirjallisuuskatsauksen teoriaan.
Vastauksia saatiin seitsemältä henkilöltä. Henkistä väkivaltaa koskevan kysymyksen vastausten perusteella hoitohenkilökunta oli kokenut haukkumista, uhkailemista sekä huutamista. Teema vastasi yleisiä henkisen väkivallan muotoja. Vastaavasti kysymykseen fyysisestä väkivallasta hoitohenkilökunta oli vastausten perusteella kokenut potkimista, lyömistä, fyysisellä väkivallalla uhkaamista, sekä esineellä uhkaamista. Teema vastasi yleisiä fyysisen väkivallan muotoja. Läpikäyntitilanteita olivat keskustelut kollegoiden ja esimiehen kanssa. Teeman vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia. Osa vastanneista kertoi esimiehen tarjonneen läpikäynti mahdollisuutta ja osa vastanneista kertoi päinvastaista. Vastausten perusteella hoitohenkilökunnalle oli epäselvää, onko yksikössä protokollaa tilanteiden läpikäymiseksi. Teorian perusteella läpikäyntitilanteet ovat yleensä esimiehen vetämiä.
Lisäksi kyselyssä pyydettiin ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Vastauksissa ehdotettiin turvanappia ja vartijan kokoaikaista läsnäoloa. Teorian perusteella myös koulutus olisi yksi ratkaisu väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja purkamiseksi, mutta vastausten perusteella tälle ei koettu olevan tarvetta.