Hyvinkään Seudun Mielenterveysseuran kriisityöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja työhyvinvoinnin tukeminen
Koskinen, Jenni (2021)
Koskinen, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry, joka tarjoaa matalan kynnyksen kriisipalveluita Kriisikeskus Hymisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hymisen kriisityöntekijöille merkityksellisiä työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Lisäksi oli tarve kerätä työntekijöiden kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi työntekijöillä olevaa hiljaista tietoa oman työhyvinvoinnin edistämisestä ja työkyvyn ylläpitämisestä.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu kriisityöstä, työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin edistämisestä ja auttamistyöhön liittyvästä myötätuntouupumuksesta sekä tähän liittyvästä aiemmasta tutkimuksesta. Työhyvinvointi on sidottu kriisityön erityislaatuisuuteen ja näkökulmana on työhyvinvoinnin edistäminen. Kriisityön kuormitustekijöiden käsittely on jätetty vähäisemmäksi toimeksiantajan toiveeseen perustuen.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkielmana, jolla kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Aineiston keruu toteutettiin Kriisikeskus Hymisen työntekijöille lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin strukturoiduilla monivalintakysymyksillä ja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla avoimilla kysymyksillä ja analysoitiin teemoittelun ja teoriasidonnaisen analyysin keinoin. Kyselyn vastausprosentti oli noin 71 ja siihen vastasi kymmenen kriisityöntekijää.
Tutkielman tulokset osoittivat, että työhyvinvoinnin kannalta merkitykselliset tekijät ovat melko yksilöllisiä ja ilmeisen henkilökohtaisia. Vastaajien ikä tai koulutustaso eivät selittäneet vaihtelua. Merkityksellisiksi työhyvinvointia tukeviksi pääteemoiksi voitiin nimetä työpari ja laajempi työyhteisö sekä näiltä saatu tuki, työn joustavuus ja merkityksellisyys, oma suhtautuminen työhön, läheiset ihmissuhteet ja itselle mieleinen tekeminen vapaa-ajalla sekä erityisesti riittävä lepo. Työntekijöiden esittämät kehittämisehdotukset painottuivat yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisäämiseen työpaikalla. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisön kehittämisessä, mikä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi kehittämistyön tekemiselle jonkin toisen opinnäytetyön muodossa.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu kriisityöstä, työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin edistämisestä ja auttamistyöhön liittyvästä myötätuntouupumuksesta sekä tähän liittyvästä aiemmasta tutkimuksesta. Työhyvinvointi on sidottu kriisityön erityislaatuisuuteen ja näkökulmana on työhyvinvoinnin edistäminen. Kriisityön kuormitustekijöiden käsittely on jätetty vähäisemmäksi toimeksiantajan toiveeseen perustuen.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkielmana, jolla kerättiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Aineiston keruu toteutettiin Kriisikeskus Hymisen työntekijöille lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin strukturoiduilla monivalintakysymyksillä ja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla avoimilla kysymyksillä ja analysoitiin teemoittelun ja teoriasidonnaisen analyysin keinoin. Kyselyn vastausprosentti oli noin 71 ja siihen vastasi kymmenen kriisityöntekijää.
Tutkielman tulokset osoittivat, että työhyvinvoinnin kannalta merkitykselliset tekijät ovat melko yksilöllisiä ja ilmeisen henkilökohtaisia. Vastaajien ikä tai koulutustaso eivät selittäneet vaihtelua. Merkityksellisiksi työhyvinvointia tukeviksi pääteemoiksi voitiin nimetä työpari ja laajempi työyhteisö sekä näiltä saatu tuki, työn joustavuus ja merkityksellisyys, oma suhtautuminen työhön, läheiset ihmissuhteet ja itselle mieleinen tekeminen vapaa-ajalla sekä erityisesti riittävä lepo. Työntekijöiden esittämät kehittämisehdotukset painottuivat yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisäämiseen työpaikalla. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisön kehittämisessä, mikä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi kehittämistyön tekemiselle jonkin toisen opinnäytetyön muodossa.