Helsingin pörssin suosituimpien alhaisen beeta-kertoimen osakkeiden tuotto koronapandemian aikana
Vili, Virtanen (2021)
Vili, Virtanen
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521642
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten alhaisen beeta-kertoimen osakkeista koostettu osakesalkku käyttäytyi ja tuotti verrattuna markkinaindeksiin, koronapandemian aiheuttaman markkinakriisin aikana. Alhaisen beeta-kertoimen osakkeella tarkoitetaan osaketta, joka reagoi historiallisesti markkinoiden muutoksiin keskimääräisesti vähemmän kuin markkinaindeksi.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin arvopaperimarkkinoita, modernia rahoitusteoriaa ja koronapandemian vaikutuksia Helsingin pörssiin. Teoriatausta selvensi, mistä beeta-kerroin muodostuu ja millaisiin teorioihin tutkimuksen oletukset perustuvat.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Tutkimuksen kohteena oli alhaisen beeta-kertoimen osakkeita sisältävä sijoitussalkku koronapandemian aikana. Kaikki tutkimukseen valitut osakkeet valittiin OMXH-25-indeksistä. Vertailuindeksinä käytettiin OMXHCAPPI-indeksiä, joka on painorajoitettu hintaindeksi. Tutkimus toteutettiin laskemalla kaikkien OMXH-25-indeksin kompositioon kuuluvien osakkeiden beeta-kerroin. Tutkimussalkkuun valitut yritykset rajattiin beeta-kertoimen ja markkina-arvon perusteella. Tämän jälkeen tutkimussalkun tuottoa verrattiin vertailuindeksin tuottoihin koronapandemian aiheuttaman markkinakriisin ajalta.
Tutkimustulokset poikkesivat odotetusta, sillä alhaisen beeta-kertoimen osakkeita sisältävän tutkimussalkun arvo aleni enemmän koronapandemian aikana kuin vertailuindeksin. Lisäksi tutkimussalkku tuotti huonommin kuin vertailuindeksi. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että beeta-kertoimen ja markkina-arvon perusteella valitut osakkeet eivät suojanneet arvonalentumiselta eivätkä tuottaneet paremmin koronapandemian aikana kuin vertailuindeksi.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin arvopaperimarkkinoita, modernia rahoitusteoriaa ja koronapandemian vaikutuksia Helsingin pörssiin. Teoriatausta selvensi, mistä beeta-kerroin muodostuu ja millaisiin teorioihin tutkimuksen oletukset perustuvat.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Tutkimuksen kohteena oli alhaisen beeta-kertoimen osakkeita sisältävä sijoitussalkku koronapandemian aikana. Kaikki tutkimukseen valitut osakkeet valittiin OMXH-25-indeksistä. Vertailuindeksinä käytettiin OMXHCAPPI-indeksiä, joka on painorajoitettu hintaindeksi. Tutkimus toteutettiin laskemalla kaikkien OMXH-25-indeksin kompositioon kuuluvien osakkeiden beeta-kerroin. Tutkimussalkkuun valitut yritykset rajattiin beeta-kertoimen ja markkina-arvon perusteella. Tämän jälkeen tutkimussalkun tuottoa verrattiin vertailuindeksin tuottoihin koronapandemian aiheuttaman markkinakriisin ajalta.
Tutkimustulokset poikkesivat odotetusta, sillä alhaisen beeta-kertoimen osakkeita sisältävän tutkimussalkun arvo aleni enemmän koronapandemian aikana kuin vertailuindeksin. Lisäksi tutkimussalkku tuotti huonommin kuin vertailuindeksi. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että beeta-kertoimen ja markkina-arvon perusteella valitut osakkeet eivät suojanneet arvonalentumiselta eivätkä tuottaneet paremmin koronapandemian aikana kuin vertailuindeksi.