HR-prosessien kehittäminen : case: Etelä-Savon maakuntaliitto
Saarelainen, Tiina (2021)
Saarelainen, Tiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112321377
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten HR-prosesseja tulisi kehittää Etelä-Savon maakuntaliitossa, jotta ne tukevat esimiesten työtä ja henkilöstöä työsuhteen elinkaaren aikana. Tutkimuksessa selvitettiin HR-prosessien nykytilaa ja niissä ilmeneviä kehittämistarpeita. Hankkeen konkreettisena tuotoksena syntyi perehdyttämisen toimintamalli. Lisäksi päivitettiin palvelussuhteen päättyessä -muistilista.
Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys käsitteli henkilöstöjohtamista, henkilöstöhallintoa ja keskeisiä HR-prosesseja. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena, jossa prosessien nykytilaa ja kehittämisehdotuksia kartoitettiin avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselyillä henkilöstöltä ja esimiehiltä. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin ryhmäkeskusteluja, joissa hyödynnettiin kyselyjen tuloksia.
Tulosten mukaan HR-prosessit toimivat yleisellä tasolla hyvin, mutta yksittäisissä prosesseissa kuten perehdyttämisessä ja palkitsemisessa on kehitettävää. HR-prosessien kehittämisen painopisteet ovat tutkimuksen mukaan prosessien kuvaamisessa ja niiden avaamisessa näkyvämmäksi. Selkeillä yhdessä kehitetyillä toimintamalleilla voidaan tukea sekä henkilöstöä että esimiestyötä. Tutkimuksessa nousseiden teemojen pohjalta voidaan todeta, että organisaation toiminnassa ja kehittämisessä tulee huomioida avoin vuorovaikutus, yhdenvertaisuus ja sisäinen viestintä.
Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys käsitteli henkilöstöjohtamista, henkilöstöhallintoa ja keskeisiä HR-prosesseja. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena, jossa prosessien nykytilaa ja kehittämisehdotuksia kartoitettiin avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselyillä henkilöstöltä ja esimiehiltä. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin ryhmäkeskusteluja, joissa hyödynnettiin kyselyjen tuloksia.
Tulosten mukaan HR-prosessit toimivat yleisellä tasolla hyvin, mutta yksittäisissä prosesseissa kuten perehdyttämisessä ja palkitsemisessa on kehitettävää. HR-prosessien kehittämisen painopisteet ovat tutkimuksen mukaan prosessien kuvaamisessa ja niiden avaamisessa näkyvämmäksi. Selkeillä yhdessä kehitetyillä toimintamalleilla voidaan tukea sekä henkilöstöä että esimiestyötä. Tutkimuksessa nousseiden teemojen pohjalta voidaan todeta, että organisaation toiminnassa ja kehittämisessä tulee huomioida avoin vuorovaikutus, yhdenvertaisuus ja sisäinen viestintä.