Hyvinvointi ja osallisuus kristillisten päihdejärjestöjen asiakkailla
Juntunen, Elisa; Rytkönen, Maija (2021)
Juntunen, Elisa
Rytkönen, Maija
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111820630
Tiivistelmä
Elisa Juntunen ja Maija Rytkönen
Hyvinvointi ja osallisuus kristillisten päihdejärjestöjen asiakkailla
38 s., 2 liitettä
Syksy 2021
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveys alan YAMK-tutkinto
Sairaanhoitaja YAMK ja sosionomi YAMK
Osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen kuntoutus
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella palvelunkäyttäjien kokemusta sosiaalista pääomaa, hyvinvointia ja osallisuutta osana päihdepalveluita. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa tutkimus, joka olisi verrannollinen vuoden 2011 kristillisen päihdetyön barometriin. Vuoden 2011 barometrin tarkasteli tutkimukseen osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta vastaajien itsensä kokemana. Tällaista näkökulmaa ei aiemmin ole tutkittu ja kristillisen päihdetyön barometri pyrki paikkaamaan sitä aukkoa. Opinnäytetyömme tarkasteli samasta näkökulmasta vastaajien hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, heidän itsensä kokemana.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna, koska osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja pystyi kertomaan omin sanoin vastauksiaan. Osa haastatteluista toteutettiin lomakekyselyinä, koska sopivaa ajankohtaa haastatteluille ei ollut mahdollista järjestää. Tutkimukseen osallistui 65 tutkittavaa kuudestatoista eri yksiköstä.
Tutkimustulosten perusteella kristillisten päihdejärjestöjen asiakkaiden osallisuus ja hyvinvointi ei ole muuttunut vuodesta 2011 merkittävästi, tulokset olivat prosentuaalisesti hyvin saman suuntaiset. Tuloksia käsiteltiin toimeentulon, terveyden, elinolojen, sosiaalisen pääoman ja sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Vaikka tutkimukseen osallistujat kuuluvat vastausten perusteella tulotasolta vähätuloisiin, kokivat kuitenkin vastaajat pääosin elämänsä olevan hyvää ja pärjäävänsä taloudellisesti nykyisessä elämäntilanteessaan.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että tällä hetkellä suurin osa tutkimukseen osallistuneista palveluidenkäyttäjistä on miehiä, eikä vastauksista selvinnyt olisiko naisilla nykyistä suurempi tarve kyseisille palveluille. Lisäksi voitiin todeta, että palvelut on suunnattu vähäosaisille ja yhteiskunnasta syrjäytyneille yksilöille, koska yksikään tutkittava ei ollut haastatteluhetkellä palkkatyössä vaan jokainen oli työelämän ulkopuolella.
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, osallisuus, kristillinen päihdetyö, kristilliset päihdejärjestöt, päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (Mipa 2.0 2019-2021 tutkimusohjelma)
Hyvinvointi ja osallisuus kristillisten päihdejärjestöjen asiakkailla
38 s., 2 liitettä
Syksy 2021
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveys alan YAMK-tutkinto
Sairaanhoitaja YAMK ja sosionomi YAMK
Osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen kuntoutus
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella palvelunkäyttäjien kokemusta sosiaalista pääomaa, hyvinvointia ja osallisuutta osana päihdepalveluita. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa tutkimus, joka olisi verrannollinen vuoden 2011 kristillisen päihdetyön barometriin. Vuoden 2011 barometrin tarkasteli tutkimukseen osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta vastaajien itsensä kokemana. Tällaista näkökulmaa ei aiemmin ole tutkittu ja kristillisen päihdetyön barometri pyrki paikkaamaan sitä aukkoa. Opinnäytetyömme tarkasteli samasta näkökulmasta vastaajien hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, heidän itsensä kokemana.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna, koska osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja pystyi kertomaan omin sanoin vastauksiaan. Osa haastatteluista toteutettiin lomakekyselyinä, koska sopivaa ajankohtaa haastatteluille ei ollut mahdollista järjestää. Tutkimukseen osallistui 65 tutkittavaa kuudestatoista eri yksiköstä.
Tutkimustulosten perusteella kristillisten päihdejärjestöjen asiakkaiden osallisuus ja hyvinvointi ei ole muuttunut vuodesta 2011 merkittävästi, tulokset olivat prosentuaalisesti hyvin saman suuntaiset. Tuloksia käsiteltiin toimeentulon, terveyden, elinolojen, sosiaalisen pääoman ja sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Vaikka tutkimukseen osallistujat kuuluvat vastausten perusteella tulotasolta vähätuloisiin, kokivat kuitenkin vastaajat pääosin elämänsä olevan hyvää ja pärjäävänsä taloudellisesti nykyisessä elämäntilanteessaan.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että tällä hetkellä suurin osa tutkimukseen osallistuneista palveluidenkäyttäjistä on miehiä, eikä vastauksista selvinnyt olisiko naisilla nykyistä suurempi tarve kyseisille palveluille. Lisäksi voitiin todeta, että palvelut on suunnattu vähäosaisille ja yhteiskunnasta syrjäytyneille yksilöille, koska yksikään tutkittava ei ollut haastatteluhetkellä palkkatyössä vaan jokainen oli työelämän ulkopuolella.
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, osallisuus, kristillinen päihdetyö, kristilliset päihdejärjestöt, päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (Mipa 2.0 2019-2021 tutkimusohjelma)