Mittarit urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Myllylä, Nea (2021)
Myllylä, Nea
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620409
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää urheiluseurojen strategista johtamista mittaristojen näkökulmasta. Työn toimeksiantajana toimi urheiluseurojen tilitoimisto Finaxa Oy, ja tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä.
Opinnäytetyön rakenne etenee vetoketjuperiaatteen mukaisesti, eli tietoperusta ja kyselytutkimuksen tulokset vuorottelevat. Raportointitapa on epätyypillinen tutkimustyyppisessä työssä, ja yleensä sitä käytetäänkin toiminnallisissa opinnäytetöissä. Vetoketjuperiaate on valittu raportointitavaksi, koska keskustelu tulosten sekä viitekehyksen välillä on luontevampaa, ja lukijan on helpompaa hahmottaa tutkimuksen eteneminen.
Tutkimus on rajattu joukkueurheiluseuroihin, jotka toimivat Suomessa ja ovat yhtiömuodoltaan yhdistyksiä. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu erilaiset lajiliittojen tarjoamat laatujärjestelmien mittaristot, sekä kaikki verotukseen liittyvät asiat.
Tutkimus alkaa johdanto- ja tutkimusmenetelmät- luvuilla. Tutkimuksen kohdetta, eli urheiluseuraa ja yhdistystoimintaa pohjustetaan sen erityispiirteiden takia itsenäisessä luvussa kolme, jossa on lisäksi kerrottu kyselytutkimukseen vastanneiden urheiluseurojen taustatiedot. Tämä luku ei sisällä tuloksia.
Tietoperusta alkaa luvusta neljä, urheiluseuran laskentatoimi, jossa on avattu ulkoista laskentatoimea urheiluseuran näkökulmasta, sekä erilaisia tapoja taloushallinnon järjestämiseen. Luvun lopussa on analysoitu kyselytutkimuksessa seurojen taloushallinnon järjestämisestä saatuja vastauksia. Luvun viisi tietoperusta keskittyy strategiaan, sen laatimiseen ja toimeenpanoon, ja luvun lopussa on analysoitu kyselytutkimukseen vastanneiden seurojen vastaukset aiheeseen liittyen. Luvussa kuusi tarkastellaan mittaristoja Balanced scorecard- teorian näkökulmasta ja lopuksi peilataan kyselytutkimukseen vastanneiden käyttämiä mittaristoja, sekä mielipiteitä niistä tietoperustaan.
Opinnäytetyön päättää luku seitsemän, Pohdinta, jossa on lyhyt yhteenveto tuloksista, luotettavuusarviointi sekä oman oppimisen arviointi. Tutkimuksessa selvisi, että urheiluseurat suunnittelevat ja kehittävät toimintaa strategian avulla, mutta se tapahtuu lähinnä organisaation johdossa. Strategian etenemistä myös mitataan jonkin verran, eniten asiakas- ja talousmittareilla. Mittaristoihin suhtauduttiin positiivisesti yli lajirajojen, ja mittariston luominen esimerkiksi Balanced scorecard- teorian mukaisesti voisi olla mahdollista urheiluseuratoiminnassa.
Opinnäytetyön rakenne etenee vetoketjuperiaatteen mukaisesti, eli tietoperusta ja kyselytutkimuksen tulokset vuorottelevat. Raportointitapa on epätyypillinen tutkimustyyppisessä työssä, ja yleensä sitä käytetäänkin toiminnallisissa opinnäytetöissä. Vetoketjuperiaate on valittu raportointitavaksi, koska keskustelu tulosten sekä viitekehyksen välillä on luontevampaa, ja lukijan on helpompaa hahmottaa tutkimuksen eteneminen.
Tutkimus on rajattu joukkueurheiluseuroihin, jotka toimivat Suomessa ja ovat yhtiömuodoltaan yhdistyksiä. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu erilaiset lajiliittojen tarjoamat laatujärjestelmien mittaristot, sekä kaikki verotukseen liittyvät asiat.
Tutkimus alkaa johdanto- ja tutkimusmenetelmät- luvuilla. Tutkimuksen kohdetta, eli urheiluseuraa ja yhdistystoimintaa pohjustetaan sen erityispiirteiden takia itsenäisessä luvussa kolme, jossa on lisäksi kerrottu kyselytutkimukseen vastanneiden urheiluseurojen taustatiedot. Tämä luku ei sisällä tuloksia.
Tietoperusta alkaa luvusta neljä, urheiluseuran laskentatoimi, jossa on avattu ulkoista laskentatoimea urheiluseuran näkökulmasta, sekä erilaisia tapoja taloushallinnon järjestämiseen. Luvun lopussa on analysoitu kyselytutkimuksessa seurojen taloushallinnon järjestämisestä saatuja vastauksia. Luvun viisi tietoperusta keskittyy strategiaan, sen laatimiseen ja toimeenpanoon, ja luvun lopussa on analysoitu kyselytutkimukseen vastanneiden seurojen vastaukset aiheeseen liittyen. Luvussa kuusi tarkastellaan mittaristoja Balanced scorecard- teorian näkökulmasta ja lopuksi peilataan kyselytutkimukseen vastanneiden käyttämiä mittaristoja, sekä mielipiteitä niistä tietoperustaan.
Opinnäytetyön päättää luku seitsemän, Pohdinta, jossa on lyhyt yhteenveto tuloksista, luotettavuusarviointi sekä oman oppimisen arviointi. Tutkimuksessa selvisi, että urheiluseurat suunnittelevat ja kehittävät toimintaa strategian avulla, mutta se tapahtuu lähinnä organisaation johdossa. Strategian etenemistä myös mitataan jonkin verran, eniten asiakas- ja talousmittareilla. Mittaristoihin suhtauduttiin positiivisesti yli lajirajojen, ja mittariston luominen esimerkiksi Balanced scorecard- teorian mukaisesti voisi olla mahdollista urheiluseuratoiminnassa.