Ladonnan laadunvarmistaminen liimauksen prosessivaatimusten osalta : case: Metsä Wood Suolahden havuvaneritehdas
Hämäläinen, Minna (2021)
Hämäläinen, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520245
Tiivistelmä
Tuotteen korkea laatu on yritykselle tärkeä strateginen kilpailutekijä, joka vaikuttaa myös yrityksen kannattavuuteen. Tuotteen laadun arvottaa aina asiakas, joka arvioi onko hän saanut vastinetta rahoillensa. Tämän arvion pohjalta asiakas muodostaa mielipiteensä niin tuotteesta kuin koko yrityksestäkin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Metsä Wood Suolahden havuvaneritehtaan ladontalinjalla laatuun asetettujen prosessivaatimusten noudattamista sekä tutkia, mitkä syyt vaikuttivat siihen, ettei tuote aina täyttänyt laatuvaatimuksia. Lisäksi tarkasteltiin, oliko ruuhkatavaran valmistamisella vaikutuksia rata-aikojen toteutumiseen 1- ja 2-kuumapuristimilla. Tarkoituksena oli löytää kehityskohteita, joiden avulla reklamaatioiden määrä saataisiin pienenemään nykyisestä ja vastaavasti varmistaa tuotteen tasainen laatu myös tulevaisuudessa.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui vanerin valmistuksesta, ladontalinjalle asetetuista prosessivaatimuksista sekä laadunvarmistamisesta. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin pääasiassa havainnointia ja haastatteluja. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen hyödynnettiin valmiita olemassa olevia aineistoja, jotka sivusivat tutkimuksen omaa aihepiiriä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että 25 % ladonta-ajoista ylitti asetetun 10 minuutin ajan. Avoimen ajan ja normaalitavaran rata-ajan havainnoinnissa ylityksiä ei juurikaan tapahtunut. Sen sijaan osa ruuhkatavaran rata-ajoista oli lähellä ylittää asetetun aikarajan. Lisäksi ladontalinjalla viilujen korjaamisessa oli eroja eri työvuorojen välillä. Etenkin yhdessä työvuorossa laatuvaatimukset eivät aina täyttyneet.
Tutkimuksen tavoite saavutettiin hyvin. Esille tulleiden ongelmien ja haasteiden pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia, jotka voisivat auttaa laadunvarmistuksessa tämän tutkimuksen jälkeen. Etenkin ruuhkatavaran rata-aikoihin olisi hyvä kiinnittää jatkossakin huomioita, sillä mahdolliset ylitykset asetetuissa ajoissa vaikuttavat tuotteen laatuun oleellisesti. Kehitysehdotuksena rata-aikojen hallintaan on hankkia merkintälaite, joka merkitsee aihioon esipuristimen aukeamisajan. Näin ollen ruuhkatavaran rata-aikaa pystyttäisiin seuraamaan tuotantoprosessin seuraavassa vaiheessa helpommin. Mahdollisen rata-ajan ylityksen tapahtuessa jokainen tuote voitaisiin arvioida laadun kannalta joko tuotantoon kelpaavaksi tai kelpaamattomaksi. Tämä toimenpide voisi estää huonolaatuisten tuotteiden pääsyä pidemmälle tuotantoon tai jopa asiakkaalle asti.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui vanerin valmistuksesta, ladontalinjalle asetetuista prosessivaatimuksista sekä laadunvarmistamisesta. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin pääasiassa havainnointia ja haastatteluja. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen hyödynnettiin valmiita olemassa olevia aineistoja, jotka sivusivat tutkimuksen omaa aihepiiriä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että 25 % ladonta-ajoista ylitti asetetun 10 minuutin ajan. Avoimen ajan ja normaalitavaran rata-ajan havainnoinnissa ylityksiä ei juurikaan tapahtunut. Sen sijaan osa ruuhkatavaran rata-ajoista oli lähellä ylittää asetetun aikarajan. Lisäksi ladontalinjalla viilujen korjaamisessa oli eroja eri työvuorojen välillä. Etenkin yhdessä työvuorossa laatuvaatimukset eivät aina täyttyneet.
Tutkimuksen tavoite saavutettiin hyvin. Esille tulleiden ongelmien ja haasteiden pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia, jotka voisivat auttaa laadunvarmistuksessa tämän tutkimuksen jälkeen. Etenkin ruuhkatavaran rata-aikoihin olisi hyvä kiinnittää jatkossakin huomioita, sillä mahdolliset ylitykset asetetuissa ajoissa vaikuttavat tuotteen laatuun oleellisesti. Kehitysehdotuksena rata-aikojen hallintaan on hankkia merkintälaite, joka merkitsee aihioon esipuristimen aukeamisajan. Näin ollen ruuhkatavaran rata-aikaa pystyttäisiin seuraamaan tuotantoprosessin seuraavassa vaiheessa helpommin. Mahdollisen rata-ajan ylityksen tapahtuessa jokainen tuote voitaisiin arvioida laadun kannalta joko tuotantoon kelpaavaksi tai kelpaamattomaksi. Tämä toimenpide voisi estää huonolaatuisten tuotteiden pääsyä pidemmälle tuotantoon tai jopa asiakkaalle asti.