Ääneen lukemisen merkitys ja tavat alle 3-vuotiaiden ryhmässä
Järvenpää, Erika; Lehminiemi, Veera (2021)
Järvenpää, Erika
Lehminiemi, Veera
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111120085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111120085
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia näkemyksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on ääneen lukemisen merkityksestä alle 3-vuotiailla lapsille. Lisäksi selvitettiin, millaisia tapoja ja ääneen lukemisen käytänteitä alle 3-vuotiaiden ryhmässä on. Tavoitteena oli kannustaa varhaiskasvatuksen opettajia hyödyntämään ääneen lukemista varhaiskasvatuksessa. Lisäksi haluttiin tuoda esille ääneen lukemisen ja kirjallisuuden tärkeä merkitys osana lasten varhaiskasvatuspäivää. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla. Analysointi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen opettajat kuvailivat vastauksissaan ääneen lukemisen merkityksiä, tapoja ja käytänteitä. Ääneen lukemisen merkitysten todettiin olevan hyvin moninaisia, ja niistä nousi esille neljä keskeistä teemaa. Esiin nousseet teemat olivat kielenkehitykselliset, kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaaliset hyödyt. Ääneen lukemisen tavat ja käytänteet muodostivat vastauksissa viisi eri osa-aluetta, jotka olivat kirjojen valinta, lasten vaikuttaminen, käytänteet, erilaiset kirjat ja lukemisen ympäristö.
Tärkeimpinä tuloksina voidaan mainita varhaiskasvattajien näkemykset ääneen lukemisen kielenkehityksellisistä ja kognitiivisista hyödyistä lapsen kehityksessä. Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa varhaiskasvatuksen opettajista lukee päivittäin ääneen alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Vastauksista ilmeni varhaiskasvatuksen opettajien tärkeä rooli ääneen lukemisen ihanteellisia tapoja ja käytänteitä luotaessa. Merkityksellisiksi koettiin ennen kaikkea ääneen lukemisen tarjoama oppimisympäristö ja lasten mahdollisuus vaikuttaa kirjojen valintaan.
Ääneen lukemisella on huomattava vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Jatkossa aihetta voisi tutkia keskittymällä ääneen lukemisen ympäristöihin ja tiloihin alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Toinen jatkotutkimusmahdollisuus on selvittää lapsiperheiden lukutottumuksia, esimerkiksi sitä, kuinka usein perheessä on lapsen ja aikuisen välisiä lukuhetkiä ja millaisin perustein kirjat valitaan kotona.
Kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen opettajat kuvailivat vastauksissaan ääneen lukemisen merkityksiä, tapoja ja käytänteitä. Ääneen lukemisen merkitysten todettiin olevan hyvin moninaisia, ja niistä nousi esille neljä keskeistä teemaa. Esiin nousseet teemat olivat kielenkehitykselliset, kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaaliset hyödyt. Ääneen lukemisen tavat ja käytänteet muodostivat vastauksissa viisi eri osa-aluetta, jotka olivat kirjojen valinta, lasten vaikuttaminen, käytänteet, erilaiset kirjat ja lukemisen ympäristö.
Tärkeimpinä tuloksina voidaan mainita varhaiskasvattajien näkemykset ääneen lukemisen kielenkehityksellisistä ja kognitiivisista hyödyistä lapsen kehityksessä. Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa varhaiskasvatuksen opettajista lukee päivittäin ääneen alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Vastauksista ilmeni varhaiskasvatuksen opettajien tärkeä rooli ääneen lukemisen ihanteellisia tapoja ja käytänteitä luotaessa. Merkityksellisiksi koettiin ennen kaikkea ääneen lukemisen tarjoama oppimisympäristö ja lasten mahdollisuus vaikuttaa kirjojen valintaan.
Ääneen lukemisella on huomattava vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Jatkossa aihetta voisi tutkia keskittymällä ääneen lukemisen ympäristöihin ja tiloihin alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Toinen jatkotutkimusmahdollisuus on selvittää lapsiperheiden lukutottumuksia, esimerkiksi sitä, kuinka usein perheessä on lapsen ja aikuisen välisiä lukuhetkiä ja millaisin perustein kirjat valitaan kotona.