Elämänkaaripeli toimintaterapeutin työvälineenä
Moisio, Hanna (2021)
Moisio, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100418331
Tiivistelmä
Etenevät muistisairaudet yleistyvät yhteiskunnassamme ja yhä nuoremmat ihmiset sairastuvat muistisairauksiin, vaikka pääasiallisesti sairastuneet ovat iäkkäitä. Terveydenhuoltoa tulee kuormittamaan tulevaisuudessa suurentunut muistisairaiden hoidon tarve ja samalla hoidon tulisi olla laadukasta ja mahdollistaa muistisairaille ihmisille toimintakykyinen ja arvokas elämä elämän loppuun saakka.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Elämänkaaripelin toimivuutta toimintaterapeutin työvälineenä muistisairaiden ikääntyneiden ryhmäterapiassa ja tavoitteena on saada pelin käyttämisestä työelämälähtöistä palautetta jatkokehittämistä varten.
Elämänkaaripeli on kehitetty opinnäytetyön tekijän ja toisen opiskelijan toimesta ammattikorkeakoulun Kehittyvä asiantuntijuus -kurssilla. Toiveen pelin kehittämisestä esitti toimintaterapeutti, joka työskentelee muistisairaiden lyhytaikaishoitopaikassa kokoontuvassa toimintaterapiaryhmässä. Elämänkaaripeliä voidaan pelata myös terveiden ikäihmisten kanssa, mutta opinnäytetyössä keskityttiin Elämäkaaripelin käytöstä saatavaan palautteeseen muistisairaiden asiakasryhmässä.
Elämänkaaripelin avulla toimintaterapeutin on tarkoitus tutustua asiakkaisiin ryhmätilanteessa, jossa on toimintaterapeutin lisäksi useita asiakkaita. Elämänkaaripelin avulla on myös tarkoitus lisätä asiakkaiden välistä keskinäistä vuorovaikutusta. Elämänkaaripelistä on tarkoitus tulla työväline toimintaterapeuteille, jotka työskentelevät muistisairaiden tai ikääntyneiden parissa. Elämänkaaripeliä käyttänyttä toimintaterapeuttia on haastateltu ja pyritty selvittämään kuinka peliä voisi vielä kehittää vastaamaan paremmin toimintaterapeutin ja asiakkaiden tarpeita.
Pelin käytettävyyden analysoinnissa on käytetty transaktionaalista toiminnan mallia (TMO).
Elämänkaaripelin toimivuudesta työvälineenä saatiin myönteistä palautetta ja haastateltu toimintatera-peutti tulee käyttämään peliä työvälineenään myös jatkossa. Merkittäviä huomioita jatkokehittämistä varten opinnäytetyöhön liittyvässä toimintaterapeutin haastattelussa ei saatu. Toimintaterapeutti oli tyytyväinen peliin sellaisenaan ja ainoastaan kuvakortteihin toivottiin muutamia muutoksia parantamaan käytettävyyttä. Opinnäytetyöstä saadun kokemuksen perusteella voisi tulevaisuudessa harkita Elämänkaaripelin tuotteistamista laajempaa käyttöä varten sekä lisäksi uusien versioiden kehittämistä erilaisten kulttuuritaustojen omaaville asiakkaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Elämänkaaripelin toimivuutta toimintaterapeutin työvälineenä muistisairaiden ikääntyneiden ryhmäterapiassa ja tavoitteena on saada pelin käyttämisestä työelämälähtöistä palautetta jatkokehittämistä varten.
Elämänkaaripeli on kehitetty opinnäytetyön tekijän ja toisen opiskelijan toimesta ammattikorkeakoulun Kehittyvä asiantuntijuus -kurssilla. Toiveen pelin kehittämisestä esitti toimintaterapeutti, joka työskentelee muistisairaiden lyhytaikaishoitopaikassa kokoontuvassa toimintaterapiaryhmässä. Elämänkaaripeliä voidaan pelata myös terveiden ikäihmisten kanssa, mutta opinnäytetyössä keskityttiin Elämäkaaripelin käytöstä saatavaan palautteeseen muistisairaiden asiakasryhmässä.
Elämänkaaripelin avulla toimintaterapeutin on tarkoitus tutustua asiakkaisiin ryhmätilanteessa, jossa on toimintaterapeutin lisäksi useita asiakkaita. Elämänkaaripelin avulla on myös tarkoitus lisätä asiakkaiden välistä keskinäistä vuorovaikutusta. Elämänkaaripelistä on tarkoitus tulla työväline toimintaterapeuteille, jotka työskentelevät muistisairaiden tai ikääntyneiden parissa. Elämänkaaripeliä käyttänyttä toimintaterapeuttia on haastateltu ja pyritty selvittämään kuinka peliä voisi vielä kehittää vastaamaan paremmin toimintaterapeutin ja asiakkaiden tarpeita.
Pelin käytettävyyden analysoinnissa on käytetty transaktionaalista toiminnan mallia (TMO).
Elämänkaaripelin toimivuudesta työvälineenä saatiin myönteistä palautetta ja haastateltu toimintatera-peutti tulee käyttämään peliä työvälineenään myös jatkossa. Merkittäviä huomioita jatkokehittämistä varten opinnäytetyöhön liittyvässä toimintaterapeutin haastattelussa ei saatu. Toimintaterapeutti oli tyytyväinen peliin sellaisenaan ja ainoastaan kuvakortteihin toivottiin muutamia muutoksia parantamaan käytettävyyttä. Opinnäytetyöstä saadun kokemuksen perusteella voisi tulevaisuudessa harkita Elämänkaaripelin tuotteistamista laajempaa käyttöä varten sekä lisäksi uusien versioiden kehittämistä erilaisten kulttuuritaustojen omaaville asiakkaille.