Nopeasti ja notkeasti reagoivat kirjastot pandemian keskellä : Yleisten kirjastojen reagointi ja kokemukset koronapandemiasta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa
Pulakka, Tiina (2021)
Pulakka, Tiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061416001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061416001
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia yleisten kirjastojen reagointia ja kokemuksia koronapandemiasta kevään ja kesän 2020 aikana Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tavoitteena oli saada selville mitä voimme oppia kokemuksista koronapandemiasta ja siihen reagoinnista yleisissä kirjastoissa. Tutkimusjoukoksi valittiin Suomen maakuntakeskusten pääkirjastot, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan läänien pääkaupunkien kirjastot. Otosjoukko valittiin sen maantieteellisen kattavuuden vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten voisimme jatkossa varautua vastaaviin kriisitilanteisiin paremmin.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä menetelmää, mutta sen voidaan katsoa pitävän sisällään myös kvalitatiivisen, eli laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto kerättiin sähköpostitse välitetyn verkkokyselyn avulla. Menetelmä valittiin sen nopeuden ja helppouden takia. Kyselylomake oli jaettu kolmeen eri osioon, jotka olivat kirjasto, henkilökunta ja turvallisuus. Koska tutkimusjoukolla ei ollut yhteistä äidinkieltä, toteutettiin kyselytutkimus englanninkielisenä.
Tutkimuksessa selvisi, että niin Suomen, Norjan, kuin Tanskankin yleiset kirjastot olivat reagoineet koronapandemiaan hyvin samankaltaisilla toimilla. Ruotsi erottui joukosta selvästi, sillä maan yleisiä kirjastoja ei oltu suljettu väliaikaisesti kuten muissa maissa. Kaikissa maissa oli kuitenkin rajoitettu yleisten kirjastojen tarjoamia palveluita ja sekä asiakaspalvelu että lainaus oli siirtynyt verkkoon. Poikkeavana aikana kirjastot olivat lähteneet rohkeasti kehittämään palveluitaan palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä siihen, miten koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin vastattiin heidän kotimaansa yleisissä kirjastoissa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä menetelmää, mutta sen voidaan katsoa pitävän sisällään myös kvalitatiivisen, eli laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto kerättiin sähköpostitse välitetyn verkkokyselyn avulla. Menetelmä valittiin sen nopeuden ja helppouden takia. Kyselylomake oli jaettu kolmeen eri osioon, jotka olivat kirjasto, henkilökunta ja turvallisuus. Koska tutkimusjoukolla ei ollut yhteistä äidinkieltä, toteutettiin kyselytutkimus englanninkielisenä.
Tutkimuksessa selvisi, että niin Suomen, Norjan, kuin Tanskankin yleiset kirjastot olivat reagoineet koronapandemiaan hyvin samankaltaisilla toimilla. Ruotsi erottui joukosta selvästi, sillä maan yleisiä kirjastoja ei oltu suljettu väliaikaisesti kuten muissa maissa. Kaikissa maissa oli kuitenkin rajoitettu yleisten kirjastojen tarjoamia palveluita ja sekä asiakaspalvelu että lainaus oli siirtynyt verkkoon. Poikkeavana aikana kirjastot olivat lähteneet rohkeasti kehittämään palveluitaan palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä siihen, miten koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin vastattiin heidän kotimaansa yleisissä kirjastoissa.