Äitien kokemuksia vauvamyönteisyyden toteutumisesta, kun vauva on hoidossa vastasyntyneiden osastolla
Rainio, Jenni (2021)
Rainio, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315879
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää äitien kokemuksia vauvamyönteisyyden toteutumisesta silloin, kun vauva on hoidettavana Tampereen yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla L05/vto.
Vuoteen 2020 asti erityistä hoitoa tarvitsevat vastasyntyneet hoidettiin Taysissa eri osastolla kuin heidän äitinsä. Tämän työn avulla haluttiin selvittää äitien kokemuksia vauvamyönteisyydestä ajalta, kun äidit ja vauvat olivat erossa toisistaan. Tavoitteena on tuottaa äitien kokemusten pohjalta tietoa, jota voidaan hyödyntää entistä perhekeskeisemmän ja vauvamyönteisemmän hoitomallin kehittämisessä.
Aineistona toimii vuonna 2019 kerätty Webropol-kyselymateriaali. Kyselyyn rekrytoitiin mukaan synnyttäneitä äitejä, joiden vauva oli hoidossa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Äitien vastauksia tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen menetelmin sisällönanalyysiä käyttäen. Vastausten perusteella äitien vauvamyönteisyyteen liittyvistä ajatuksista muodostui neljä selkeää pääteemaa: yksilöllinen suhtautuminen imetyksen onnistumiseen, kirjavat ohjauskäytännöt, vauvan tarvitseman hoidon mukanaan tuomat haasteet sekä imetyksen käynnistyminen.
Äidit kokivat imetyksen onnistumiseen liittyvää huolta, pelkoa ja jännitystä. Huoli liittyi myös maidon riittävyyteen. Osa äideistä koki negatiivisia tunteita ja imetysluottamus saattoi olla alhainen. Imetyksen onnistumiseen suhtauduttiin myös myönteisesti. Henkilökunnan tuella ja kannustuksella oli merkitystä. Osa koki ohjauksen toimivana, osa koki riittävän tuen puuttuvan. Imetysohjauksen sisältöä kuvattiin konkreettisesti.
Hankalassa tilanteessa vauvan tilanne motivoi äitejä, mutta vauvasta erossa oleminen vaikutti vauvamyönteisyyden toteutumiseen. Hoitoympäristö, imetyksen rajoittaminen ja imetystä hankaloittavat käytännöt asettivat omat haasteensa.
Rintojen lypsämiseen liittyi haasteita, mutta lypsämisen merkitys ymmärrettiin. Vauvan vointi saattoi vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Myös maidonerityksen käynnistymiseen liittyi haasteita. Osalla imetys alkoi ongelmitta. Äitien ja vauvojen yhdessäolon mahdollistaminen on tärkeää imetyksen onnistumisen ja vauvamyönteisemmän toimintakulttuurin kannalta.
Vuoteen 2020 asti erityistä hoitoa tarvitsevat vastasyntyneet hoidettiin Taysissa eri osastolla kuin heidän äitinsä. Tämän työn avulla haluttiin selvittää äitien kokemuksia vauvamyönteisyydestä ajalta, kun äidit ja vauvat olivat erossa toisistaan. Tavoitteena on tuottaa äitien kokemusten pohjalta tietoa, jota voidaan hyödyntää entistä perhekeskeisemmän ja vauvamyönteisemmän hoitomallin kehittämisessä.
Aineistona toimii vuonna 2019 kerätty Webropol-kyselymateriaali. Kyselyyn rekrytoitiin mukaan synnyttäneitä äitejä, joiden vauva oli hoidossa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Äitien vastauksia tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen menetelmin sisällönanalyysiä käyttäen. Vastausten perusteella äitien vauvamyönteisyyteen liittyvistä ajatuksista muodostui neljä selkeää pääteemaa: yksilöllinen suhtautuminen imetyksen onnistumiseen, kirjavat ohjauskäytännöt, vauvan tarvitseman hoidon mukanaan tuomat haasteet sekä imetyksen käynnistyminen.
Äidit kokivat imetyksen onnistumiseen liittyvää huolta, pelkoa ja jännitystä. Huoli liittyi myös maidon riittävyyteen. Osa äideistä koki negatiivisia tunteita ja imetysluottamus saattoi olla alhainen. Imetyksen onnistumiseen suhtauduttiin myös myönteisesti. Henkilökunnan tuella ja kannustuksella oli merkitystä. Osa koki ohjauksen toimivana, osa koki riittävän tuen puuttuvan. Imetysohjauksen sisältöä kuvattiin konkreettisesti.
Hankalassa tilanteessa vauvan tilanne motivoi äitejä, mutta vauvasta erossa oleminen vaikutti vauvamyönteisyyden toteutumiseen. Hoitoympäristö, imetyksen rajoittaminen ja imetystä hankaloittavat käytännöt asettivat omat haasteensa.
Rintojen lypsämiseen liittyi haasteita, mutta lypsämisen merkitys ymmärrettiin. Vauvan vointi saattoi vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Myös maidonerityksen käynnistymiseen liittyi haasteita. Osalla imetys alkoi ongelmitta. Äitien ja vauvojen yhdessäolon mahdollistaminen on tärkeää imetyksen onnistumisen ja vauvamyönteisemmän toimintakulttuurin kannalta.