Puun kierrätyksen mahdollisuuksia : RAPUPUU-hanke
Frolova, Yana (2021)
Frolova, Yana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015575
Tiivistelmä
Selvitystyö puun kierrätyksen mahdollisuuksista tehtiin Rakennus- ja purkupuusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuus (RAPUPUU) -hankkeen toimeksiantona. Työn tarkoituksena oli selvittää minkälaisissa kohteissa ja miten kierrätyspuuta hyödynnetään ja myös miksi kierrätyspuuta ei hyödynnetä sekä selvittää miten tilanne tulee kehittymään kierrätetyn puun hyödyntämisessä materiaalina.
Suomi EU:n jäsenenä on antanut sitoumuksen nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisastetta 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2021 Suomen hyödyntämisaste on edelleenkin alle 60 prosenttia. Hallitusohjelman (2019) mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näitä kahta tavoitetta voisi saavuttaa hyödyntämällä puuta. Puu on ainoa rakennuksen runkomateriaali, joka sitoo hiiltä sen kasvun aikana ja säilyy hiilivarastona puusta tehdyissä tuotteissa sen elinkaaren loppuun. Kierrätyspuuta voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusmateriaalina ja samalla nostaa rakennustyömaan kierrätysastetta sekä vähentää uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä hiilijalanjälkiä. Nykyään purkupuuta hyödynnetään pääosin energianpolttolaitoksilla, ainakin tämän takia, että puun polttaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta energiantuotannossa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä tapahtuu rakennustyömaalla syntyvälle puujätteelle sekä miten purkupuuta lajitellaan ennen kuin se joutuu kaatopaikalle. Työssä esiteltiin erilaisia menetelmiä ja ratkaisuja, miten kierrätyspuuta voisi hyödyntää. Lopullisen epätasaisuuden sekä jätepuun epäpuhtauden vuoksi tällaista puuta käytetään vähän tai ei käytetä ollenkaan. Kattavan kuvan saamiseksi kierrätyspuun potentiaalista materiaalihyödyntämisessä, haastateltiin asiaan perehtyneitä yritysten edustajia sekä Ympäristöministeriön asiantutijaa. Työssä käsiteltiin myös Suomen jätettä koskevaa lainsäädäntöä ja kierrätyspolttoainestandardia.
Suomi EU:n jäsenenä on antanut sitoumuksen nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisastetta 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2021 Suomen hyödyntämisaste on edelleenkin alle 60 prosenttia. Hallitusohjelman (2019) mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näitä kahta tavoitetta voisi saavuttaa hyödyntämällä puuta. Puu on ainoa rakennuksen runkomateriaali, joka sitoo hiiltä sen kasvun aikana ja säilyy hiilivarastona puusta tehdyissä tuotteissa sen elinkaaren loppuun. Kierrätyspuuta voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusmateriaalina ja samalla nostaa rakennustyömaan kierrätysastetta sekä vähentää uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä hiilijalanjälkiä. Nykyään purkupuuta hyödynnetään pääosin energianpolttolaitoksilla, ainakin tämän takia, että puun polttaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta energiantuotannossa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä tapahtuu rakennustyömaalla syntyvälle puujätteelle sekä miten purkupuuta lajitellaan ennen kuin se joutuu kaatopaikalle. Työssä esiteltiin erilaisia menetelmiä ja ratkaisuja, miten kierrätyspuuta voisi hyödyntää. Lopullisen epätasaisuuden sekä jätepuun epäpuhtauden vuoksi tällaista puuta käytetään vähän tai ei käytetä ollenkaan. Kattavan kuvan saamiseksi kierrätyspuun potentiaalista materiaalihyödyntämisessä, haastateltiin asiaan perehtyneitä yritysten edustajia sekä Ympäristöministeriön asiantutijaa. Työssä käsiteltiin myös Suomen jätettä koskevaa lainsäädäntöä ja kierrätyspolttoainestandardia.