Työaikajärjestelmän uudistus ja sen tuomat muutokset palvelussuhteen ehdoissa : case Turun ammatti-instituutti
Landström, Nina (2021)
Landström, Nina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714787
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikajärjestelmän uudistuksen johdosta tapahtuvat muutokset henkilöstön palvelussuhteen ehdoissa ja tehtäväkuvassa. Tavoitteena on nostaa esille aiemman työaikajärjestelmän ja nykyisin käytössä olevan vuosityöaikajärjestelmän suurimmat eroavaisuudet. Lisäksi esille nostetaan Turun ammatti-instituutissa, niin henkilöstön kuin johdon, koetut positiiviset ja negatiiviset seikat liittyen tähän uudistukseen.
Teoriaosuudessa on avattu ammatilliseen koulutukseen liittyviä lainsäädännön muutoksia ja sen vaikutuksia toimintaan. Lähteinä käytettiin eri vuosien opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia sekä julkaisuja niin työnantaja kuin työntekijöidenkin edustajilta. Määrällisen tutkimuksen tulokset on kerätty järjestämällä tänä keväänä henkilöstölle sähköinen kysely ja tämän lisäksi haastateltiin Turun ammatti-instituutin koulutuspäälliköitä esimiesnäkökulman saamiseksi. Toiminnallinen osa opinnäytetyötä on koostunut pääsääntöisesti Turun ammatti-instituutin soveltamisohjeen kirjoittamisesta, joka on toteutettu heidän toimeksiantonsa perusteella.
Opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä järjestelmän uudistuksen olevan vielä kehittämisvaiheessa. Alkuvaikeuksista on selvitty ja seuraavaksi on aika keskittyä niin oppilaitos- kuin valtiotasoisesti löytämään ne ratkaisut, jolla ammatillinen koulutus hyötyisi työaikajärjestelmäuudistuksesta mahdollisimman paljon.
Uusi työaikajärjestelmä ja sen tuoma pakotettu ajattelumallin uudistus tulee ehdottomasti viemään aikaa ennen kuin sen hyödyt voidaan nähdä selkeämmin. Tämä tulee edellyttämään molemmin puolista ymmärrystä, joustoa ja yhteistyökykyä niin henkilöstön kuin työnantajankin osalta. Järjestelmä sallii entistä vahvemmin henkilöstön eri osa-alueiden osaamisen hyödyntämisen ja se tulee olemaan tärkeässä roolissa pohdittaessa kehittämiskohteita.
Teoriaosuudessa on avattu ammatilliseen koulutukseen liittyviä lainsäädännön muutoksia ja sen vaikutuksia toimintaan. Lähteinä käytettiin eri vuosien opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksia sekä julkaisuja niin työnantaja kuin työntekijöidenkin edustajilta. Määrällisen tutkimuksen tulokset on kerätty järjestämällä tänä keväänä henkilöstölle sähköinen kysely ja tämän lisäksi haastateltiin Turun ammatti-instituutin koulutuspäälliköitä esimiesnäkökulman saamiseksi. Toiminnallinen osa opinnäytetyötä on koostunut pääsääntöisesti Turun ammatti-instituutin soveltamisohjeen kirjoittamisesta, joka on toteutettu heidän toimeksiantonsa perusteella.
Opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä järjestelmän uudistuksen olevan vielä kehittämisvaiheessa. Alkuvaikeuksista on selvitty ja seuraavaksi on aika keskittyä niin oppilaitos- kuin valtiotasoisesti löytämään ne ratkaisut, jolla ammatillinen koulutus hyötyisi työaikajärjestelmäuudistuksesta mahdollisimman paljon.
Uusi työaikajärjestelmä ja sen tuoma pakotettu ajattelumallin uudistus tulee ehdottomasti viemään aikaa ennen kuin sen hyödyt voidaan nähdä selkeämmin. Tämä tulee edellyttämään molemmin puolista ymmärrystä, joustoa ja yhteistyökykyä niin henkilöstön kuin työnantajankin osalta. Järjestelmä sallii entistä vahvemmin henkilöstön eri osa-alueiden osaamisen hyödyntämisen ja se tulee olemaan tärkeässä roolissa pohdittaessa kehittämiskohteita.