Terveysturvallisuus ja työhyvinvointi Katajanokan terminaalissa
Anna-Maria, Järnström (2021)
Anna-Maria, Järnström
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514488
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee terveysturvallisuutta Katajanokan terminaalissa. Vuonna 2020 maailmanlaajuinen pandemia, Covid-19, on aiheuttanut ennen näkemättömän matkustajakadon matkailuyrityksissä ja myös Viking Linen matkustajamäärät romahtivat tämän seurauksena. Opinnäytetyössä tarkastellaan terveysturvallisuutta asiakkaan sekä henkilökunnan näkökulmasta asiakaspalvelutiloissa sekä asiakastiloissa. Lisäksi paneudutaan pandemian vaikutuksiin työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on luoda palvelupolkumalli turvalliseen matkustamiseen sekä eritellä keinoja, joilla työntekijöiden työturvallisuutta sekä työssä jaksamista voidaan parantaa.
Työssä pohditaan keinoja terveysturvallisen matkailun järjestämiseen jo olemassa olevien keinojen sekä uusien innovaatioiden avulla. Tarkastelussa ovat myös matkustushalukkuuteen liittyvät tekijät, kuten välinpitämättömäksi leimaantumisen pelko sekä sekalaisten matkustusrajoitusten aiheuttama hämmennys. Terminaalihenkilökunnan osalta työssä paneudutaan työturvallisuuteen sekä työssä jaksamiseen vaikuttaviin seikkoihin. Lisäksi pohditaan, kuinka fyysinen palveluympäristö saadaan toimimaan terveysturvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu aineistoon, joka kerättiin haastattelemalla potentiaalisia asiakkaita sekä Katajanokan terminaalin henkilökuntaa. Haastattelut suoritettiin keväällä 2021 teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui viisi terminaalivirkailijaa sekä seitsemän asiakasnäkökulman omaavaa henkilöä. Tutkimusta ja sen analysointia varten tutustuttiin epidemiologiaan, terveysturvallisuuteen sekä palvelumuotoilun keinoihin kirjallisuuden kautta. Lisäksi taustatyössä on käytetty aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lisäksi työssä korostuu kirjoittajan oma asiantuntemus alaa, kohdeyritystä sekä tutkimusympäristöä kohtaan.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella todettiin, että asiakaspalvelutyön kuormittavuus nousee oleellisesti pandemia-aikana. Erityisesti työn henkinen kuormittavuus vaatii yritykseltä toimenpiteitä, jota henkilökunta jaksaa päivittäisessä työssään. Asiakkaiden matkustushalukkuuteen taas vaikuttavat konkreettiset terveysturvallisuustoimet, kuten maskipakko, turvavälit ja jatkuva tiedonkulku koskien rajoituksia sekä turvallisuustoimenpiteitä.
Työssä pohditaan keinoja terveysturvallisen matkailun järjestämiseen jo olemassa olevien keinojen sekä uusien innovaatioiden avulla. Tarkastelussa ovat myös matkustushalukkuuteen liittyvät tekijät, kuten välinpitämättömäksi leimaantumisen pelko sekä sekalaisten matkustusrajoitusten aiheuttama hämmennys. Terminaalihenkilökunnan osalta työssä paneudutaan työturvallisuuteen sekä työssä jaksamiseen vaikuttaviin seikkoihin. Lisäksi pohditaan, kuinka fyysinen palveluympäristö saadaan toimimaan terveysturvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu aineistoon, joka kerättiin haastattelemalla potentiaalisia asiakkaita sekä Katajanokan terminaalin henkilökuntaa. Haastattelut suoritettiin keväällä 2021 teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui viisi terminaalivirkailijaa sekä seitsemän asiakasnäkökulman omaavaa henkilöä. Tutkimusta ja sen analysointia varten tutustuttiin epidemiologiaan, terveysturvallisuuteen sekä palvelumuotoilun keinoihin kirjallisuuden kautta. Lisäksi taustatyössä on käytetty aiheeseen liittyviä artikkeleita. Lisäksi työssä korostuu kirjoittajan oma asiantuntemus alaa, kohdeyritystä sekä tutkimusympäristöä kohtaan.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella todettiin, että asiakaspalvelutyön kuormittavuus nousee oleellisesti pandemia-aikana. Erityisesti työn henkinen kuormittavuus vaatii yritykseltä toimenpiteitä, jota henkilökunta jaksaa päivittäisessä työssään. Asiakkaiden matkustushalukkuuteen taas vaikuttavat konkreettiset terveysturvallisuustoimet, kuten maskipakko, turvavälit ja jatkuva tiedonkulku koskien rajoituksia sekä turvallisuustoimenpiteitä.