Koronapandemian vaikutus suomalaiseen hotelliliiketoimintaan
Mytkäniemi, Elise (2021)
Mytkäniemi, Elise
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812237
Tiivistelmä
Covid-19 eli koronavirustauti lähes pysäytti matkailun maaliskuussa 2020. Talous ja etenkin matkailualan yritykset kärsivät maailmanlaajuisesti. Matkustamista on rajoitettu kokoontumisten lisäksi koko Suomessa. Rajoitukset vaihtelevat maakunnista riippuen. Hotellien käyttöaste on tippunut todella merkittävästi ja se oli keväällä 2020 alimmillaan koko maassa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää millaisia toimenpiteitä hotellit ovat tehneet liiketoiminnan ylläpitämiseksi korona-aikana sekä tutkia miten koronavirus on vaikuttanut hotellien tuottojohtamiseen ja kannattavuuteen. Työ on rajattu tarkastelemaan suomalaisia hotelleja, joista osa kuuluu ketjuun. Muut majoitusliiketoimintaa harjoittavat yritykset on rajattu pois erilaisten liiketoimintamallien vuoksi. Tutkimukseen osallistuneet hotellit sijaitsevat Joensuussa ja Helsingissä.
Tietoperusta käsittelee hotellien päivittäisiä strategiasta johdettuja toimia, jotka ovat osa tuottojohtamisen kokonaisuutta. Tuottojohtamisen kanavien lisäksi tarkastellaan asiakasarvon luomista, hinnoittelua ja markkinointia. Hotellien tunnusluvuista tarkastellaan geneerisellä tasolla käyttöasteprosenttia ja keskihuonehintaa ja näiden muutoksia korona-aikana. Lisäksi havainnoidaan yleisesti hotellien toteuttamia toimitapoja pohjustuksena tutkimukselle. Tutkimuksessa tarkastellaan myös RevPARin muutoksia. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista, puolistrukturoitua haastattelua käyttäen ja aineiston järjestämiseen on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2021. Työ oli aloitettu jo heinäkuussa 2020, mutta aiheen ja myöhemmin ohjaajan vaihtuminen vaikutti työn valmistumiseen.
Hotellien hinnat ja kysyntä laskivat maaliskuun 2020 puolivälissä ja huhtikuussa kysyntä romahti todella alas. Kesällä käyttöaste nousi, jolloin myös keskihuonehintoja voitiin nostaa. Hinnoittelu perustuu kysyntään myös korona-aikana. Ulkopuolisten jakelukanavien merkitys ja osuus myynnistä on pienentynyt. Asiakkaiden houkuttelemiseksi hotellit panostavat markkinointiin ja ajankohtaisiin lisäpalveluihin ja kampanjoihin. Lisäpalvelut ja paketit ovat tärkeitä tuotonlähteitä sekä arvonluojia. Henkilöstö- ja vuokrakulut ovat hotellien suurimpia menoeriä, joten näistä on pyritty neuvottelemaan. Lähes ainoa jäljellä oleva matkailumuoto on kotimainen vapaa-ajan matkailu. Yritysasiakkaita hotelleilla on murto-osa, kun aiemmin monen hotellin pääsegmentti oli liikematkustajat. Osittain yritysasiakkaiden puuttumisen myötä, hotellien viipymä on lyhentynyt.
Tutkimuksen ja yleisten tunnuslukujen perusteella käyttöasteen voidaan olettaa nousevan kesällä myös tänä vuonna. Majoitustoiminnan ja matkailualan elpymisessä kestää pitkään. Hotellien liiketoiminnalliset ratkaisut ovat olleet melko samankaltaisia keskenään ja yleisellä tasolla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää millaisia toimenpiteitä hotellit ovat tehneet liiketoiminnan ylläpitämiseksi korona-aikana sekä tutkia miten koronavirus on vaikuttanut hotellien tuottojohtamiseen ja kannattavuuteen. Työ on rajattu tarkastelemaan suomalaisia hotelleja, joista osa kuuluu ketjuun. Muut majoitusliiketoimintaa harjoittavat yritykset on rajattu pois erilaisten liiketoimintamallien vuoksi. Tutkimukseen osallistuneet hotellit sijaitsevat Joensuussa ja Helsingissä.
Tietoperusta käsittelee hotellien päivittäisiä strategiasta johdettuja toimia, jotka ovat osa tuottojohtamisen kokonaisuutta. Tuottojohtamisen kanavien lisäksi tarkastellaan asiakasarvon luomista, hinnoittelua ja markkinointia. Hotellien tunnusluvuista tarkastellaan geneerisellä tasolla käyttöasteprosenttia ja keskihuonehintaa ja näiden muutoksia korona-aikana. Lisäksi havainnoidaan yleisesti hotellien toteuttamia toimitapoja pohjustuksena tutkimukselle. Tutkimuksessa tarkastellaan myös RevPARin muutoksia. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista, puolistrukturoitua haastattelua käyttäen ja aineiston järjestämiseen on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2021. Työ oli aloitettu jo heinäkuussa 2020, mutta aiheen ja myöhemmin ohjaajan vaihtuminen vaikutti työn valmistumiseen.
Hotellien hinnat ja kysyntä laskivat maaliskuun 2020 puolivälissä ja huhtikuussa kysyntä romahti todella alas. Kesällä käyttöaste nousi, jolloin myös keskihuonehintoja voitiin nostaa. Hinnoittelu perustuu kysyntään myös korona-aikana. Ulkopuolisten jakelukanavien merkitys ja osuus myynnistä on pienentynyt. Asiakkaiden houkuttelemiseksi hotellit panostavat markkinointiin ja ajankohtaisiin lisäpalveluihin ja kampanjoihin. Lisäpalvelut ja paketit ovat tärkeitä tuotonlähteitä sekä arvonluojia. Henkilöstö- ja vuokrakulut ovat hotellien suurimpia menoeriä, joten näistä on pyritty neuvottelemaan. Lähes ainoa jäljellä oleva matkailumuoto on kotimainen vapaa-ajan matkailu. Yritysasiakkaita hotelleilla on murto-osa, kun aiemmin monen hotellin pääsegmentti oli liikematkustajat. Osittain yritysasiakkaiden puuttumisen myötä, hotellien viipymä on lyhentynyt.
Tutkimuksen ja yleisten tunnuslukujen perusteella käyttöasteen voidaan olettaa nousevan kesällä myös tänä vuonna. Majoitustoiminnan ja matkailualan elpymisessä kestää pitkään. Hotellien liiketoiminnalliset ratkaisut ovat olleet melko samankaltaisia keskenään ja yleisellä tasolla.