Puettavan teknologian hyödyntäminen psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä
Suurla, Riikka (2021)
Suurla, Riikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711892
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yleisimpien kaupallisten puettavien laitteiden mahdollisuuksia edistää psyykkistä hyvinvointia. Puettavien laitteiden yleistyessä, on niiden kehitys myös kasvanut nopealla tahdilla ja laitteet tarjoavat käyttäjälle nykyään kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin. Tutkimuksella on haluttu selvittää, voidaanko puettavilla laitteilla edistää psyykkistä hyvinvointia sekä miten sitä olisi mahdollista niillä edistää.
Psyykkistä hyvinvointia on tutkimuksessa käsitelty niin, että on saatu ymmärrys siihen vaikuttavista tekijöistä ja ominaispiirteistä. Aiheeseen ei ole syvennetty, mutta se on ohjannut tutkimusta puettavista laitteista ja rajannut sen käsittämään vain tiettyjen ominaisuuksien ja mahdollisuuksien tutkimisen. Näin pystyttiin selvittämään, millaisilla mittareilla vaikuttavia tekijöitä on mahdollista mitata ja miten niitä mittaamalla psyykkistä hyvinvointia voidaan mahdollisesti edistää. Keskeisiksi tutkittaviksi tutkimuksessa rajautuivat stressi, uni ja palautuminen.
Tutkimus on rajattu käsittelemään eniten käytettyjä puettavia laitteita eli älykellojen, aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten toimintaa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia ominaisuuksia näissä laitteissa on ja miten niitä voisi hyödyntää tai soveltaa psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä erityisesti stressin ja palautumisen kannalta. Lisäksi on tutkittu, mitä ominaisuuksia on kyseiseen tarkoitukseen jo käytössä ja miten ne toimivat. Tunteiden ja mielialojen mittaamista on myös tutkimuksessa käsitelty lyhyesti, mutta sen kehitys alalla on vielä hyvin alussa. Lopuksi tuloksissa on myös pohdittu lyhyesti millaisia ongelmia hyvinvoinnin kannalta jatkuvasta mittaamisesta voi mahdollisesti käyttäjälle koitua.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena talven ja kevään 2020-2021 aikana ja on lähes täysin aineistolähtöinen. Tutkimus perustuu aiemmin kirjoitettuihin tutkimusraportteihin, verkkoartikkeleihin, alan kirjallisuuteen sekä muihin julkisiin verkkosivuihin. Aineiston keruussa on ollut tärkeää kerätä mahdollisimman tuoretta tietoa puettavista laitteista alan nopean kehityksen vuoksi. Laaja ja monipuolinen aineisto on mahdollistanut luotettavan katsauksen puettavien laitteiden mahdollisuuksista ja nykytilasta psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä rajatuilla alueilla.
Psyykkistä hyvinvointia on tutkimuksessa käsitelty niin, että on saatu ymmärrys siihen vaikuttavista tekijöistä ja ominaispiirteistä. Aiheeseen ei ole syvennetty, mutta se on ohjannut tutkimusta puettavista laitteista ja rajannut sen käsittämään vain tiettyjen ominaisuuksien ja mahdollisuuksien tutkimisen. Näin pystyttiin selvittämään, millaisilla mittareilla vaikuttavia tekijöitä on mahdollista mitata ja miten niitä mittaamalla psyykkistä hyvinvointia voidaan mahdollisesti edistää. Keskeisiksi tutkittaviksi tutkimuksessa rajautuivat stressi, uni ja palautuminen.
Tutkimus on rajattu käsittelemään eniten käytettyjä puettavia laitteita eli älykellojen, aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten toimintaa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia ominaisuuksia näissä laitteissa on ja miten niitä voisi hyödyntää tai soveltaa psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä erityisesti stressin ja palautumisen kannalta. Lisäksi on tutkittu, mitä ominaisuuksia on kyseiseen tarkoitukseen jo käytössä ja miten ne toimivat. Tunteiden ja mielialojen mittaamista on myös tutkimuksessa käsitelty lyhyesti, mutta sen kehitys alalla on vielä hyvin alussa. Lopuksi tuloksissa on myös pohdittu lyhyesti millaisia ongelmia hyvinvoinnin kannalta jatkuvasta mittaamisesta voi mahdollisesti käyttäjälle koitua.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena talven ja kevään 2020-2021 aikana ja on lähes täysin aineistolähtöinen. Tutkimus perustuu aiemmin kirjoitettuihin tutkimusraportteihin, verkkoartikkeleihin, alan kirjallisuuteen sekä muihin julkisiin verkkosivuihin. Aineiston keruussa on ollut tärkeää kerätä mahdollisimman tuoretta tietoa puettavista laitteista alan nopean kehityksen vuoksi. Laaja ja monipuolinen aineisto on mahdollistanut luotettavan katsauksen puettavien laitteiden mahdollisuuksista ja nykytilasta psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä rajatuilla alueilla.