Hirsiarkkitehtuuri kaupunkimaisessa ympäristössä : Miten hirsiarkkitehtuuria voidaan soveltaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä?
Bollström, Rasmus (2021)
Bollström, Rasmus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611484
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään hirsiarkkitehtuurin asemaa kaupunkimaisessa ympäristössä. Hirsirakennukset olivat vielä 1800-luvulla kaupungeissa yleinen näky, mutta muuttuneiden kaupunkisuunnittelu ihanteiden sekä lukuisten kaupunkien palojen jälkeen niitä ei enää koettu soveltuvaksi kaupunkiympäristöön.
Hirsiarkkitehtuurin merkitystä kaupunkikuvaan on tutkittava, jotta se voisi vastata kaupungistumisen haasteisiin. Kaupunkeihin yhä edelleen lisääntyvä muutto tuottaa painetta rakentaa lisää asuntoja, joka on helposti ilmaston kannalta kestämätöntä. Hirsirakentamisessa käytetty puu on varastoinut itseensä hiiltä, jolloin se toimii rakennuksessa myös hiilivarastona. Hirsirakentaminen voi siis vastata kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa painotetaan puurakentamisen lisäämistä muun muassa kaupunkiympäristöön rakentamiseen, mutta hirsirakentaminen koetaan vaikeasti sovellettavaksi juuri kaupunkiympäristössä. Suurimmiksi syiksi on aikaisemmissa Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki (2016–2019) tutkimushankkeessa nostettu hyvien referenssien vähäisyys sekä mökkimäisyys. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että keskustelu hirsiarkkitehtuurista on jämähtänyt vain keskusteluun nurkka- ja ikkunadetaljiikasta. Opinnäytetyö käsittelee hirsirakennukset kokonaisuuksina, jotta kaupunkikuvallinen tulkinta ei jäisi pinnalliseksi. Hirsiarkkitehtuurin soveltuvuutta kaupunkiin tarkastellaan sen kaupunkikuvallisten ominaisuuksien kautta. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti näkyviä hirsipintoja, jotka ovat koettu vaikeasti sovitettavaksi urbaaniin ympäristöön sekä asuntotuotantoa johon kaupungistuminen luo painetta.
Kirjallisuus- sekä valokuva-analyysillä selvitettiin hirsiarkkitehtuurin kehittymistä, sen arkkitehtuurin piirteitä ja sen merkitystä kaupunkirakentamisessa. Analyysia testattiin eri aikakausien kerrostaloarkkitehtuurin kautta kaavioilla. Opinnäytetyössä tehtiin analyysistä johdettuja ohjeistuksia siitä, millaisia asioita on huomioitavaa hirsiarkkitehtuurin suunnittelussa erilaisiin kaupunkiympäristöihin. Ohjeistuksia voidaan hyödyntää tutkielmassa esitettyjä kohteita vastaavissa ympäristöissä. Tavoitteena oli myös avartaa näkökulmia hirsirakentamisen mahdollisuuksista kaupunkiympäristössä tarjoamalla uudenlaisen näkökulman hirsirakennussuunnitteluun. Uutta rakentaessa tai olemassa olevia rakennuksia korjattaessa.
Hirsiarkkitehtuurin merkitystä kaupunkikuvaan on tutkittava, jotta se voisi vastata kaupungistumisen haasteisiin. Kaupunkeihin yhä edelleen lisääntyvä muutto tuottaa painetta rakentaa lisää asuntoja, joka on helposti ilmaston kannalta kestämätöntä. Hirsirakentamisessa käytetty puu on varastoinut itseensä hiiltä, jolloin se toimii rakennuksessa myös hiilivarastona. Hirsirakentaminen voi siis vastata kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa painotetaan puurakentamisen lisäämistä muun muassa kaupunkiympäristöön rakentamiseen, mutta hirsirakentaminen koetaan vaikeasti sovellettavaksi juuri kaupunkiympäristössä. Suurimmiksi syiksi on aikaisemmissa Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki (2016–2019) tutkimushankkeessa nostettu hyvien referenssien vähäisyys sekä mökkimäisyys. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että keskustelu hirsiarkkitehtuurista on jämähtänyt vain keskusteluun nurkka- ja ikkunadetaljiikasta. Opinnäytetyö käsittelee hirsirakennukset kokonaisuuksina, jotta kaupunkikuvallinen tulkinta ei jäisi pinnalliseksi. Hirsiarkkitehtuurin soveltuvuutta kaupunkiin tarkastellaan sen kaupunkikuvallisten ominaisuuksien kautta. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti näkyviä hirsipintoja, jotka ovat koettu vaikeasti sovitettavaksi urbaaniin ympäristöön sekä asuntotuotantoa johon kaupungistuminen luo painetta.
Kirjallisuus- sekä valokuva-analyysillä selvitettiin hirsiarkkitehtuurin kehittymistä, sen arkkitehtuurin piirteitä ja sen merkitystä kaupunkirakentamisessa. Analyysia testattiin eri aikakausien kerrostaloarkkitehtuurin kautta kaavioilla. Opinnäytetyössä tehtiin analyysistä johdettuja ohjeistuksia siitä, millaisia asioita on huomioitavaa hirsiarkkitehtuurin suunnittelussa erilaisiin kaupunkiympäristöihin. Ohjeistuksia voidaan hyödyntää tutkielmassa esitettyjä kohteita vastaavissa ympäristöissä. Tavoitteena oli myös avartaa näkökulmia hirsirakentamisen mahdollisuuksista kaupunkiympäristössä tarjoamalla uudenlaisen näkökulman hirsirakennussuunnitteluun. Uutta rakentaessa tai olemassa olevia rakennuksia korjattaessa.