Hengitysharjoitukset stressinhallintakeinona opettajan työssä
Koskiaho, Salla; Åkerberg, Susanne (2021)
Koskiaho, Salla
Åkerberg, Susanne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178964
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178964
Tiivistelmä
Työstressi ja keinot sen hallitsemiseksi eivät ole vain yksilön hyvinvointiin liittyviä asioita, vaan ne koskettavat myös työnantajaa ja työyhteisöä, vaikuttaen koko organisaation menestymiseen. Työelämässä vaatimukset ja aivokuormitus lisääntyvät ja yksilölliseen stressikokemukseen vaikuttavat työolosuhteet ja työn luonne. Uusia toimintamalleja ja -tapoja pyritään löytämään ja kehittämään aivoterveyden edistämiseksi sekä stressinhallintaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia keinoja opettajat käyttävät työstä aiheutuvan stressin hallinnassa ja millaisia kokemuksia opettajilla on hengitysharjoituksista stressinhallinnan keinona. Tutkimuksen tarkoituksena oli opettajien kokemusten avulla arvioida, voiko hengitysharjoituksia käyttää konkreettisena keinona stressin hallitsemiseksi opettajan työssä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, joka sisälsi kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä toiminnallisena interventiona hengitysharjoitukset. Tutkimukseen osallistui seitsemän peruskoulun opettajaa. Kaksi hengitysharjoitusta ohjattiin työpajan yhteydessä osallistujille yhdeksän työpäivän harjoitusjaksoa varten. Tutkimuksessa kerätty sähköinen aineisto koostui alku- ja loppukyselystä sekä päiväkirjamerkinnöistä. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kokemukset hengitysharjoituksista olivat suurelta osin myönteisiä ja harjoitukset koettiin rauhoittavina. Osa vastaajista uskoi, että hengitysharjoituksista oli hyötyä stressinhallinnassa ja kaikki loppukyselyyn vastanneet aikoivat käyttää ohjattuja harjoituksia stressinhallinnan keinoja myös jatkossa. Hengitysharjoitusten toteuttamiseen liittyi kuitenkin ulkoisia ja sisäisiä haasteita, joiden vuoksi harjoituksia oli vaikea toteuttaa säännöllisesti työajalla.
Tutkimusaiheesta saatiin arvokas kokemusperäinen aineisto. Tutkimustuloksia voisi käyttää hyödyksi jatkotutkimuksissa, joissa harjoitusjaksoa voitaisiin pidentää. Osallistujien kokemuksia voisi kartoittaa myös muilla ammattialoilla. Tämä tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisten peruskoulun opettajien kokemuksista hengitysharjoitusten käytöstä stressinhallintakeinona. Tietoa on mahdollista käyttää opetusalalla toiminnan kehittämisessä ja työhyvinvoinnin lisäämisessä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia keinoja opettajat käyttävät työstä aiheutuvan stressin hallinnassa ja millaisia kokemuksia opettajilla on hengitysharjoituksista stressinhallinnan keinona. Tutkimuksen tarkoituksena oli opettajien kokemusten avulla arvioida, voiko hengitysharjoituksia käyttää konkreettisena keinona stressin hallitsemiseksi opettajan työssä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, joka sisälsi kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä toiminnallisena interventiona hengitysharjoitukset. Tutkimukseen osallistui seitsemän peruskoulun opettajaa. Kaksi hengitysharjoitusta ohjattiin työpajan yhteydessä osallistujille yhdeksän työpäivän harjoitusjaksoa varten. Tutkimuksessa kerätty sähköinen aineisto koostui alku- ja loppukyselystä sekä päiväkirjamerkinnöistä. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kokemukset hengitysharjoituksista olivat suurelta osin myönteisiä ja harjoitukset koettiin rauhoittavina. Osa vastaajista uskoi, että hengitysharjoituksista oli hyötyä stressinhallinnassa ja kaikki loppukyselyyn vastanneet aikoivat käyttää ohjattuja harjoituksia stressinhallinnan keinoja myös jatkossa. Hengitysharjoitusten toteuttamiseen liittyi kuitenkin ulkoisia ja sisäisiä haasteita, joiden vuoksi harjoituksia oli vaikea toteuttaa säännöllisesti työajalla.
Tutkimusaiheesta saatiin arvokas kokemusperäinen aineisto. Tutkimustuloksia voisi käyttää hyödyksi jatkotutkimuksissa, joissa harjoitusjaksoa voitaisiin pidentää. Osallistujien kokemuksia voisi kartoittaa myös muilla ammattialoilla. Tämä tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisten peruskoulun opettajien kokemuksista hengitysharjoitusten käytöstä stressinhallintakeinona. Tietoa on mahdollista käyttää opetusalalla toiminnan kehittämisessä ja työhyvinvoinnin lisäämisessä.