Tupakointi, nuuska ja imetys : Tupakoivan tai nuuskaavan äidin ohjaus-kirjallisuuskatsaus
Kortelainen, Ainu; Kulmala, Milla (2021)
Kortelainen, Ainu
Kulmala, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108056
Tiivistelmä
Tupakointi ja nuuskan käyttö vaikuttavat monin eri tavoin imetykseen ja sen onnistumiseen sekä imeväiseen tai passiivisesti nikotiinituotteille altistuneeseen lapseen. Puheeksi otto ja lopettamisen ohjaus ja tukeminen ovat tärkeä osa perheiden kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tupakoivan tai nuuskaa käyttävän imettävän äidin tai imeväisikäisen lapsen vanhemman ohjausta sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhempien nikotiinituotteiden käyttöön ja lapsen altistumiseen näiden haitoille. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta kätilökoulutuksen tukemiseksi ja kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin eri hoitotieteellisiä tietokantoja ja manuaalista tiedonhakua hyödyntäen ja aineistoksi valikoitui yksi suomenkielinen ja 8 englanninkielistä tieteellistä artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysi eteni vaiheittain tutkimuskysymyksiimme vastaavien ilmaisujen etsimisen, kääntämisen ja pelkistämisen kautta ala-, ylä-, ja pääluokkien muodostamiseen.
Tuloksien mukaan monet vanhemmat haluavat lopettaa, mutta heillä ei ole voimavaroja tai keinoja siihen. Muun muassa pienituloisuus, kouluttamattomuus, naissukupuoli ja yksinhuoltajuus ennustavat vanhempien tupakointia ja esimerkiksi mielenterveysongelmat ja sosiaaliset paineet vaikeuttavat lopettamista. Lapset altistuvat tupakansavulle yleensä vanhempien kautta passiivisen tupakoinnin tai imetyksen välityksellä. Vaikka nikotiinituotteet vaikuttavat imetyksen onnistumiseen, kestoon ja äidinmaidon laatuun, on imetyksen hyödyt äidille ja vauvalle niin suuret, että imetykseen kannustetaan silti. Vanhempia ohjataan tupakoimaan kauempana lapsista ja välttämään samassa tilassa polttamista. Ohjauksessa huomioidaan tiedonanto, motivointi, tukeminen ja mahdollinen nikotiinikorvaushoito.
Vanhempien nuuskan käyttöä sekä juuri imetyksen aikaista tupakointia tulisi tutkia lisää lasten nikotiinituotteille altistumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi opinnäytetyön johtopäätösten mukaan terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta vanhempien tupakointiin tai nuuskan käyttöön ja sen lopettamiseen sekä nikotiiniriippuvuuden hoitoon liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin eri hoitotieteellisiä tietokantoja ja manuaalista tiedonhakua hyödyntäen ja aineistoksi valikoitui yksi suomenkielinen ja 8 englanninkielistä tieteellistä artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysi eteni vaiheittain tutkimuskysymyksiimme vastaavien ilmaisujen etsimisen, kääntämisen ja pelkistämisen kautta ala-, ylä-, ja pääluokkien muodostamiseen.
Tuloksien mukaan monet vanhemmat haluavat lopettaa, mutta heillä ei ole voimavaroja tai keinoja siihen. Muun muassa pienituloisuus, kouluttamattomuus, naissukupuoli ja yksinhuoltajuus ennustavat vanhempien tupakointia ja esimerkiksi mielenterveysongelmat ja sosiaaliset paineet vaikeuttavat lopettamista. Lapset altistuvat tupakansavulle yleensä vanhempien kautta passiivisen tupakoinnin tai imetyksen välityksellä. Vaikka nikotiinituotteet vaikuttavat imetyksen onnistumiseen, kestoon ja äidinmaidon laatuun, on imetyksen hyödyt äidille ja vauvalle niin suuret, että imetykseen kannustetaan silti. Vanhempia ohjataan tupakoimaan kauempana lapsista ja välttämään samassa tilassa polttamista. Ohjauksessa huomioidaan tiedonanto, motivointi, tukeminen ja mahdollinen nikotiinikorvaushoito.
Vanhempien nuuskan käyttöä sekä juuri imetyksen aikaista tupakointia tulisi tutkia lisää lasten nikotiinituotteille altistumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi opinnäytetyön johtopäätösten mukaan terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta vanhempien tupakointiin tai nuuskan käyttöön ja sen lopettamiseen sekä nikotiiniriippuvuuden hoitoon liittyen.