The (wicked) problem of SME internationalisation in South Ostrobothnia: A qualitative investigation of entrepreneurs’ and regional stakeholders’ self-reported perceptions using a Complex Adaptive Systems framework
Hyvönen, Eevastiina (2021)
Hyvönen, Eevastiina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286221
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutki sitä, miten eteläpohjalaiset yrittäjät ja yrityksiä avustavat tahot hahmottavat pk-yritysten kansainvälistymisen ilmiönä. Tutkimus lähti siitä, että matala kansainvälistymistaso voidaan ymmärtää ilkeäksi ongelmaksi kompleksisten järjestelmien viitekehyksessä ja ilmiön syvällisempi ymmärtäminen paikallisessa kontekstissa on tarpeen.
Laadullisessa, eri metodeja yhdistävässä tutkimusasetelmassa käytettiin sumeaa kognitiivista kartoitusta, empatiakarttoja, avoimia kysymyksiä sekä kyselyä viennin esteistä. Tutkimukseen osallistui viisi eteläpohjalaista pk-yrittäjää sekä 12 yrityskehityksen ja kansainvälistymisen kanssa työskentelevää asiantuntijaa eri organisaatioista.
Molemmissa osallitujaryhmissä tunnistettiin pienen yrityskoon vaikutus resurssipohjaan (aika, rahoitus, aineeton pääoma). Yrittäjät keskittyivät kansainvälistymistä kuvaillessaan enemmän operatiiviseen puoleen. Valmiiksi suuren työmäärän takia halusivat nopeasti oikeita vastauksia kysymyksiinsä sekä käytännön apua kv-prosessiin, jotta he voisivat keskittyä kaupantekoon. Asiantuntijat kaipasivat yrityksiltä kunnon pohjatöitä ja toimintaedellytysten kehittämistä kv-osaamisen parantamiseksi.
Pienestä yrittäjämäärästä sekä käytetyistä menetelmistä johtuen tutkimus tarjoaa vain rajoitetun ”kuvakaappauksen” paikallisten yrittäjien näkemyksistä. Lisäksi kaikki yrittäjät joko suunnittelivat tai aktiivisesti harrastivat kv-liiketoimintaa. Yleistettävyyteen pyrittäessä tarvitaan tehokkaita, suuriotoksisia lisätutkimuksia aihepiiristä.
Kv-ongelman monitahoisuus huomioiden kehitysehdotukset pyrkivät vaikuttamaan ainakin keskeisiin tunnistettuihin ongelmiin; selkeät prosessit, helpompi tiedonsaanti ja järjestelmällinen valmiuksien kehittäminen voivat rohkaista kasvuhakuisia yrittäjiä ottamaan yhteyttä palveluntarjoajiin ja kehittämään yritystä tavoitteenaan kansainvälinen menestys.
Laadullisessa, eri metodeja yhdistävässä tutkimusasetelmassa käytettiin sumeaa kognitiivista kartoitusta, empatiakarttoja, avoimia kysymyksiä sekä kyselyä viennin esteistä. Tutkimukseen osallistui viisi eteläpohjalaista pk-yrittäjää sekä 12 yrityskehityksen ja kansainvälistymisen kanssa työskentelevää asiantuntijaa eri organisaatioista.
Molemmissa osallitujaryhmissä tunnistettiin pienen yrityskoon vaikutus resurssipohjaan (aika, rahoitus, aineeton pääoma). Yrittäjät keskittyivät kansainvälistymistä kuvaillessaan enemmän operatiiviseen puoleen. Valmiiksi suuren työmäärän takia halusivat nopeasti oikeita vastauksia kysymyksiinsä sekä käytännön apua kv-prosessiin, jotta he voisivat keskittyä kaupantekoon. Asiantuntijat kaipasivat yrityksiltä kunnon pohjatöitä ja toimintaedellytysten kehittämistä kv-osaamisen parantamiseksi.
Pienestä yrittäjämäärästä sekä käytetyistä menetelmistä johtuen tutkimus tarjoaa vain rajoitetun ”kuvakaappauksen” paikallisten yrittäjien näkemyksistä. Lisäksi kaikki yrittäjät joko suunnittelivat tai aktiivisesti harrastivat kv-liiketoimintaa. Yleistettävyyteen pyrittäessä tarvitaan tehokkaita, suuriotoksisia lisätutkimuksia aihepiiristä.
Kv-ongelman monitahoisuus huomioiden kehitysehdotukset pyrkivät vaikuttamaan ainakin keskeisiin tunnistettuihin ongelmiin; selkeät prosessit, helpompi tiedonsaanti ja järjestelmällinen valmiuksien kehittäminen voivat rohkaista kasvuhakuisia yrittäjiä ottamaan yhteyttä palveluntarjoajiin ja kehittämään yritystä tavoitteenaan kansainvälinen menestys.