Työmaan aluesuunnitelma kustannusnäkökulmasta
Väisänen, Marko (2021)
Väisänen, Marko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175034
Tiivistelmä
Työmaa-alue on keskeinen voimavara rakennushakkeelle. Työmaan aluesuunnittelulla pyritään saamaan kaikki tämä potentiaali mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. Usein suunnittelussa lähtökohtana on mm. sisällöltään, toimivuudeltaan ja turvallisuudeltaan optimaalisten aluesuunnitelmien tekeminen. Sitä vastoin puhdas kustannusnäkökulma jää usein vähemmälle huomiolle aluesuunnitteluprosessissa.
Tämän insinöörityön lähtökohtana ja tutkimuskohteena oli aluesuunnitelman tarkastelu kustannusnäkökulmasta. Kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin pohjautunut keskeisimpien aluesuunnitelman kustannustekijöiden selvittäminen toimi tässä työssä pohjana varsinaiselle tutkimukselle.
Tutkimusosiossa keskityttiin selvittämään työmaan työnjohdon kykyä tunnistaa kustannustekijöitä valmiista aluesuunnitelmasta. Tavoitteena oli tutkia ensinnäkin, kuinka hyvin työnjohto, joka käytännössä johtaa aluesuunnitelmaa, kykenee tunnistamaan suunnitelmasta kustannustekijöitä. Toiseksi työnjohdon subjektiivista näkemystä siitä, mihin kustannuksiin ja millä tavoin he kokevat voivansa vaikuttaa aluesuunnitelman toteutusvaiheessa.
Tutkimuksen perusteella työnjohto tunnistaa varsin hyvin keskeisimmät kustannustekijät aluesuunnitelmasta, kuten torninosturit, jätehuolto, sosiaali- ja toimistotilat ja rakennushissit. Sen sijaan työvoiman siirtymiseen (mm. sosiaalitilojen ja työpisteiden etäisyys) liittyvät kustannukset, jotka aiheutuvat lähinnä työn tuottavuuden heikkenemisen kautta, oli jo vaikeampi hahmottaa ja nimetä aluesuunnitelmasta. Lisäksi ahtaalle kaupunkirakentamiselle hyvin tyypilliset ja paljon käytetyt vuokra-alueet kustannuksineen eivät olleet kaikille tutkimukseen osallistuneista selkeitä.
Tämän tutkimuksen perusteella työnjohto kokee pystyvänsä vaikuttamaan suurimpaan osaan aluesuunnitelman kustannustekijöistä työmaan toteutusvaiheessa. Joitain esille nousseita keinoja ovat mm. logistiikka- ja terminaalipalvelujen hyödyntäminen, oikeanlainen tilojen sijoittelu sekä logistiikan työnjohtajan käyttäminen. Logistiikan merkitys nousi erityisesti esille, sillä tutkittava työmaa sijaitsi ahtaalla kaupunkitontilla. Työmaa-aikaisten sähköjen ja niiden asennusten sekä työmaan sosiaali- ja toimistotilojen kustannuksiin vaikutusmahdollisuudet koettiin vähäisiksi.
Tämän insinöörityön lähtökohtana ja tutkimuskohteena oli aluesuunnitelman tarkastelu kustannusnäkökulmasta. Kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin pohjautunut keskeisimpien aluesuunnitelman kustannustekijöiden selvittäminen toimi tässä työssä pohjana varsinaiselle tutkimukselle.
Tutkimusosiossa keskityttiin selvittämään työmaan työnjohdon kykyä tunnistaa kustannustekijöitä valmiista aluesuunnitelmasta. Tavoitteena oli tutkia ensinnäkin, kuinka hyvin työnjohto, joka käytännössä johtaa aluesuunnitelmaa, kykenee tunnistamaan suunnitelmasta kustannustekijöitä. Toiseksi työnjohdon subjektiivista näkemystä siitä, mihin kustannuksiin ja millä tavoin he kokevat voivansa vaikuttaa aluesuunnitelman toteutusvaiheessa.
Tutkimuksen perusteella työnjohto tunnistaa varsin hyvin keskeisimmät kustannustekijät aluesuunnitelmasta, kuten torninosturit, jätehuolto, sosiaali- ja toimistotilat ja rakennushissit. Sen sijaan työvoiman siirtymiseen (mm. sosiaalitilojen ja työpisteiden etäisyys) liittyvät kustannukset, jotka aiheutuvat lähinnä työn tuottavuuden heikkenemisen kautta, oli jo vaikeampi hahmottaa ja nimetä aluesuunnitelmasta. Lisäksi ahtaalle kaupunkirakentamiselle hyvin tyypilliset ja paljon käytetyt vuokra-alueet kustannuksineen eivät olleet kaikille tutkimukseen osallistuneista selkeitä.
Tämän tutkimuksen perusteella työnjohto kokee pystyvänsä vaikuttamaan suurimpaan osaan aluesuunnitelman kustannustekijöistä työmaan toteutusvaiheessa. Joitain esille nousseita keinoja ovat mm. logistiikka- ja terminaalipalvelujen hyödyntäminen, oikeanlainen tilojen sijoittelu sekä logistiikan työnjohtajan käyttäminen. Logistiikan merkitys nousi erityisesti esille, sillä tutkittava työmaa sijaitsi ahtaalla kaupunkitontilla. Työmaa-aikaisten sähköjen ja niiden asennusten sekä työmaan sosiaali- ja toimistotilojen kustannuksiin vaikutusmahdollisuudet koettiin vähäisiksi.