"Me ollaan niin kuin perhe" - työhyvinvointia terveysneuvontapisteellä
Termonen, Janne; Törönen, Katja (2021)
Termonen, Janne
Törönen, Katja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102162377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102162377
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveysneuvontapisteen henkilökunnan työhyvinvoinnin nykytilaa sekä työhyvinvointia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli edistää työntekijöiden työstä kokemaa innostusta ja lisätä ymmärrystä työhyvinvointiin yhteydessä olevista tekijöistä sekä voimavaroista. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät terveysneuvontapisteen henkilökunta kokevat työhyvinvointia edistävinä tekijöinä? ja Mitkä tekijät terveysneuvontapisteen henkilökunta kokevat työtä kuormittavina? Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eteläsuomalainen säätiö.
Teoriataustassa hoitajien työhyvinvoinnin todettiin rakentuvan työntekijän hyvinvoinnista, hoitotyön merkityksellisyydestä, työyhteisön tuesta sekä hyvästä johtamisesta ja ammattitaidon kehityksen mahdollisuuksista (Dudley 2015, 142; Lehto & Luukka 2019, 77–80; Utriainen, Ala-Mursula & Kyngäs 2015, 740).
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla syyskuussa 2020. Kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällönanalyysilla. Deduktiivisella sisällönanalyysilla aineistosta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Induktiivista sisällönanalyysia käytettiin muodostamaan uusia alaluokkia koskien organisaatioon liittyviin vastauksiin.
Työhyvinvointia edistävistä tekijöistä oleellisimmiksi nousi haastateltavien kesken asiakkaiden kanssa tehdyn työn merkitys, auttamisenhalu, itseohjautuvuus työssä, monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä riittävät henkilöstöresurssit. Työhyvinvointia edisti haastateltavien mukaan myös avoimesti keskusteleva, yhteensopiva sekä kunnioittava työyhteisö. Työhyvinvointia lisäsi myös tukea antava työyhteisö ja esimies, joiden avulla ehkäistiin perehdytyksen ja arvostuksen puutteen työhyvinvointia kuormittava vaikutus.
Työhyvinvointia kuormittavista tekijöistä keskeisimmät olivat koronaepidemiaan liittyvien rajoituksien aiheuttama muutos asiakaskohtaamisien toteutumisessa, työympäristön turvallisuuden haasteet, yhteiskunnan ja lähipiirin arvostuksen puute työtä ja asiakasryhmää kohtaan sekä organisaation etäisyys.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa johdonmukaisempaa perehdytystä, joka lisäisi työntekijöiden osaamisen ja turvallisuuden tunnetta. Työhyvinvointia lisäisi myös organisaation aktiivisempi osallistuminen julkiseen keskusteluun työhön ja asiakasryhmään liittyvien ennakkoluulojen poistamiseksi.
Teoriataustassa hoitajien työhyvinvoinnin todettiin rakentuvan työntekijän hyvinvoinnista, hoitotyön merkityksellisyydestä, työyhteisön tuesta sekä hyvästä johtamisesta ja ammattitaidon kehityksen mahdollisuuksista (Dudley 2015, 142; Lehto & Luukka 2019, 77–80; Utriainen, Ala-Mursula & Kyngäs 2015, 740).
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla syyskuussa 2020. Kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällönanalyysilla. Deduktiivisella sisällönanalyysilla aineistosta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Induktiivista sisällönanalyysia käytettiin muodostamaan uusia alaluokkia koskien organisaatioon liittyviin vastauksiin.
Työhyvinvointia edistävistä tekijöistä oleellisimmiksi nousi haastateltavien kesken asiakkaiden kanssa tehdyn työn merkitys, auttamisenhalu, itseohjautuvuus työssä, monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä riittävät henkilöstöresurssit. Työhyvinvointia edisti haastateltavien mukaan myös avoimesti keskusteleva, yhteensopiva sekä kunnioittava työyhteisö. Työhyvinvointia lisäsi myös tukea antava työyhteisö ja esimies, joiden avulla ehkäistiin perehdytyksen ja arvostuksen puutteen työhyvinvointia kuormittava vaikutus.
Työhyvinvointia kuormittavista tekijöistä keskeisimmät olivat koronaepidemiaan liittyvien rajoituksien aiheuttama muutos asiakaskohtaamisien toteutumisessa, työympäristön turvallisuuden haasteet, yhteiskunnan ja lähipiirin arvostuksen puute työtä ja asiakasryhmää kohtaan sekä organisaation etäisyys.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa johdonmukaisempaa perehdytystä, joka lisäisi työntekijöiden osaamisen ja turvallisuuden tunnetta. Työhyvinvointia lisäisi myös organisaation aktiivisempi osallistuminen julkiseen keskusteluun työhön ja asiakasryhmään liittyvien ennakkoluulojen poistamiseksi.