Kriisityössä toimivien vapaaehtoisten tuen tarve
Forsell, Heidi (2020)
Forsell, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101121185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101121185
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, millaista tukea Suomen Punaisen Ristin valmiustoiminnan vapaaehtoiset tarvitsevat toimiessaan vapaaehtoisena kriisitilanteissa. Opinnäytetyössä selvitettiin, mikä vapaaehtoisille aiheuttaa stressiä ja, mitkä asiat auttavat heitä jaksamaan vapaaehtoistyössä.
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittämisideoita, joiden avulla Suomen Punainen Risti voisi huomioida omien kriisityössä toimivien valmiustoiminnan vapaaehtoisten tuen tarpeet entistä paremmin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää Suomen Punaisen Ristin valmiustoiminnan vapaaehtoista, jotka ovat toimineet pitkään erilaisissa kriisitilanteissa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kriisityössä vapaaehtoisena toimimiseen tarvitaan oman organisaation ja viranomaisten tukea. Oman ryhmän ja vertaisten tuki sekä jälkipuinnit tilanteiden jälkeen ovat vapaaehtoisen tärkein tuki. Myös organisaation ja viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö ja heidän tukensa vapaaehtoiselle ovat välttämättömiä. Eniten stressiä vapaaehtoinen kokee kieltäytyessään vapaaehtoistyöstä tai kokiessaan olonsa riittämättömäksi. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ja muiden auttaminen ovat puolestaan tärkeimmät tekijät, jotka auttavat jaksamaan vapaaehtoistyössä. Toisten auttaminen on selvästi tärkein syy tehdä vapaaehtoistyötä, ja se itsessään lisää vapaaehtoisen jaksamista.
Vapaaehtoiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaaehtoisten tukitoimiin ja jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Opinnäytetyössä nousee vahvasti esiin omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeys, mutta myös se, ettei omaa jaksamista ja kehon viestejä aina tunnisteta. Vapaaehtoistyöhön hakeudutaan usein oman elämänkriisin kautta, joten oman tilanteen läpikäyminen on edellytys, että vapaaehtoistyötä kriisitilanteessa voi tehdä uupumatta itse.
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittämisideoita, joiden avulla Suomen Punainen Risti voisi huomioida omien kriisityössä toimivien valmiustoiminnan vapaaehtoisten tuen tarpeet entistä paremmin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää Suomen Punaisen Ristin valmiustoiminnan vapaaehtoista, jotka ovat toimineet pitkään erilaisissa kriisitilanteissa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kriisityössä vapaaehtoisena toimimiseen tarvitaan oman organisaation ja viranomaisten tukea. Oman ryhmän ja vertaisten tuki sekä jälkipuinnit tilanteiden jälkeen ovat vapaaehtoisen tärkein tuki. Myös organisaation ja viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö ja heidän tukensa vapaaehtoiselle ovat välttämättömiä. Eniten stressiä vapaaehtoinen kokee kieltäytyessään vapaaehtoistyöstä tai kokiessaan olonsa riittämättömäksi. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ja muiden auttaminen ovat puolestaan tärkeimmät tekijät, jotka auttavat jaksamaan vapaaehtoistyössä. Toisten auttaminen on selvästi tärkein syy tehdä vapaaehtoistyötä, ja se itsessään lisää vapaaehtoisen jaksamista.
Vapaaehtoiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaaehtoisten tukitoimiin ja jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Opinnäytetyössä nousee vahvasti esiin omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeys, mutta myös se, ettei omaa jaksamista ja kehon viestejä aina tunnisteta. Vapaaehtoistyöhön hakeudutaan usein oman elämänkriisin kautta, joten oman tilanteen läpikäyminen on edellytys, että vapaaehtoistyötä kriisitilanteessa voi tehdä uupumatta itse.