Häiriönselvitysprosessin kehittäminen Fingridissä: Case Tilannekuva
Kiuru, Mari (2020)
Kiuru, Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130085
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Fingridin häiriönselvitysprosessia kantaverkkokeskuksen näkökulmasta ja kehittää sitä. Työssä nostetaan esille keskeiset epäkohdat nykyisessä prosessissa. Lisäksi opinnäytetyössä otetaan kantaa työkalujen kehittämiseen ja koulutuksiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu prosessijohtamiseen ja digitalisointiin, tapaustutkimus huomioiden sekä Fingridin ohjeisiin. Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon kerättiin aineisto kantaverkkokeskuksen verkonhallinnan operaattoreiden haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Teoreettisen viitekehyksen ja haastattelututkimuksen pohjalta on kuvattu nykytila, laadittu kehittämisehdotuksia sekä tehty raakaversio Tilannekuva (TIKU) ohjelmistokortista. TIKUn kehittäminen ja käyttöönotto on annettu eteenpäin IT-osastolle.
Tutkimuksen tuloksissa saatiin esiin useita kehityskohteita mutta merkittävimpänä niissä oli automatisointi ja työkalut/tietojärjestelmät, minkä perusteella lähdettiin TIKUa kehittämään.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu prosessijohtamiseen ja digitalisointiin, tapaustutkimus huomioiden sekä Fingridin ohjeisiin. Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, johon kerättiin aineisto kantaverkkokeskuksen verkonhallinnan operaattoreiden haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Teoreettisen viitekehyksen ja haastattelututkimuksen pohjalta on kuvattu nykytila, laadittu kehittämisehdotuksia sekä tehty raakaversio Tilannekuva (TIKU) ohjelmistokortista. TIKUn kehittäminen ja käyttöönotto on annettu eteenpäin IT-osastolle.
Tutkimuksen tuloksissa saatiin esiin useita kehityskohteita mutta merkittävimpänä niissä oli automatisointi ja työkalut/tietojärjestelmät, minkä perusteella lähdettiin TIKUa kehittämään.