Hoitohenkilökunnan näkemyksiä infektioiden torjunnasta ja tartuntatautivarotoimista sairaalan osastoilla
Maliniemi, Susanna; Remes, Taina (2020)
Maliniemi, Susanna
Remes, Taina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025238
Tiivistelmä
Tavanomaisten varotoimien tuntemus sekä eristysten toteuttamisen hallitseminen kuuluvat osaksi jokapäiväistä hoitotyötä. Asianmukaisesti hoitotyössä huomioidut tartuntatautivarotoimet sekä oikein toteutettu käsihygienia ennaltaehkäisevät tehokkaasti erilaisten infektioiden leviämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla hoitajien tietoa varotoimien toteuttamisesta sekä erilaisten infektioiden torjunnasta sairaalan osastoilla. Tutkimuksella selvitettiin myös heidän omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan siitä, kuinka tartuntatautien varotoimia osastoilla voitaisiin paremmin toteuttaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen suljettujen kysymysten osalta ja avointen kysymysten kannalta myös kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka sisälsi 15 suljettua monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä kartoittamaan vastaajien mielipiteitä. Tutkimusaineisto analysoitiin suljettujen kysymysten osalta Webropol- raportointityökalun avulla sekä hyödyntämällä avointen kysymysten tarkastelussa sisällönanalyysiä. Kysely lähetettiin 130 lähi- ja sairaanhoitajille. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä.
Kyselytutkimus osoitti hoitajien osaavan tavanomaiset varotoimet hoitotyössä, mutta erilaisten eristyskäytänteiden hallitsemisessa ilmeni vastaajien keskuudessa epäselvyyttä. Kyselyn vastausten perusteella hoitajat olisivat tarvinneet enemmän kertausta erilaisten varotoimien oikeaoppisessa toteuttamisessa, esimerkiksi millaisissa tapauksissa kosketus- tai pisaraeristys olisi tarpeellista.
Tutkimus toi esille hoitohenkilökunnan todellista tietotasoa infektioiden torjunnasta sekä antoi lisäksi toimeksiantajalle tietoa mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta ja keinoista kehittää hoitohenkilökunnan osaamista. Kyselyyn vastaajilta tuli myös muutamia konkreettisia parannusehdotuksia, kuten lisäkoulutusta, kertauksen järjestämissä eristysten alkaessa ja ideoita osaamisen kehittämiseen, nykykäytänteiden päivittämiseen ja toiminnan parantamiseen osastoilla. Kyselyä voitaisiin käyttää jatkossakin hoitajien käytännön tiedon kartoittamiseen koskien infektioiden torjuntaa ja erilaisten varotoimien toteutusten hallintaa. Jatkotutkimuksena voisi olla vertailu eri osastojen tai sairaaloiden kesken. The purpose of this thesis was to research nurses’ awareness of disease precautions and preventing the spread of infectious diseases in hospital wards. The study also examined nurses’ own views and suggestions on how to improve the prevention of communicable diseases in the wards.
Both the quantitative and qualitative research methods were applied in this study. The research material was gathered using an electronic survey, which had 15 closed multiple choice questions and two open questions to map the opinions of the respondents. The research material was analyzed using a Webropol reporting tool as well as utilizing content analysis when examining the open-ended questions.
The survey showed that nurses knew the precautions in nursing, but there was some ambiguity among the respondents in managing different isolation practices. Based on the responses to the questionnaire, nurses would have needed more repetition of the correct implementation of various precautions, for example in which cases contact or droplet insulation would be necessary.
The study highlighted the nursing staff´s real level of knowledge of infection control and also provided the client with information about the possible need for additional training and ways to develop the skills of nursing staff. The respondents also received a few concrete suggestions for improvement, such as additional training and review the onset of isolation and ideas for developing competencies, updating them and improving operations in departments. In future, the survey could continue to be used to map nurses´ practical knowledge of infection control and management of different precautionary measures. A follow up study could be a comparison between different departments or hospitals
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla hoitajien tietoa varotoimien toteuttamisesta sekä erilaisten infektioiden torjunnasta sairaalan osastoilla. Tutkimuksella selvitettiin myös heidän omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan siitä, kuinka tartuntatautien varotoimia osastoilla voitaisiin paremmin toteuttaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen suljettujen kysymysten osalta ja avointen kysymysten kannalta myös kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka sisälsi 15 suljettua monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä kartoittamaan vastaajien mielipiteitä. Tutkimusaineisto analysoitiin suljettujen kysymysten osalta Webropol- raportointityökalun avulla sekä hyödyntämällä avointen kysymysten tarkastelussa sisällönanalyysiä. Kysely lähetettiin 130 lähi- ja sairaanhoitajille. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä.
Kyselytutkimus osoitti hoitajien osaavan tavanomaiset varotoimet hoitotyössä, mutta erilaisten eristyskäytänteiden hallitsemisessa ilmeni vastaajien keskuudessa epäselvyyttä. Kyselyn vastausten perusteella hoitajat olisivat tarvinneet enemmän kertausta erilaisten varotoimien oikeaoppisessa toteuttamisessa, esimerkiksi millaisissa tapauksissa kosketus- tai pisaraeristys olisi tarpeellista.
Tutkimus toi esille hoitohenkilökunnan todellista tietotasoa infektioiden torjunnasta sekä antoi lisäksi toimeksiantajalle tietoa mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta ja keinoista kehittää hoitohenkilökunnan osaamista. Kyselyyn vastaajilta tuli myös muutamia konkreettisia parannusehdotuksia, kuten lisäkoulutusta, kertauksen järjestämissä eristysten alkaessa ja ideoita osaamisen kehittämiseen, nykykäytänteiden päivittämiseen ja toiminnan parantamiseen osastoilla. Kyselyä voitaisiin käyttää jatkossakin hoitajien käytännön tiedon kartoittamiseen koskien infektioiden torjuntaa ja erilaisten varotoimien toteutusten hallintaa. Jatkotutkimuksena voisi olla vertailu eri osastojen tai sairaaloiden kesken.
Both the quantitative and qualitative research methods were applied in this study. The research material was gathered using an electronic survey, which had 15 closed multiple choice questions and two open questions to map the opinions of the respondents. The research material was analyzed using a Webropol reporting tool as well as utilizing content analysis when examining the open-ended questions.
The survey showed that nurses knew the precautions in nursing, but there was some ambiguity among the respondents in managing different isolation practices. Based on the responses to the questionnaire, nurses would have needed more repetition of the correct implementation of various precautions, for example in which cases contact or droplet insulation would be necessary.
The study highlighted the nursing staff´s real level of knowledge of infection control and also provided the client with information about the possible need for additional training and ways to develop the skills of nursing staff. The respondents also received a few concrete suggestions for improvement, such as additional training and review the onset of isolation and ideas for developing competencies, updating them and improving operations in departments. In future, the survey could continue to be used to map nurses´ practical knowledge of infection control and management of different precautionary measures. A follow up study could be a comparison between different departments or hospitals