Lycka till! : työllisyyspoliittisen siirtymän onnistuminen kuntouttavan työtoiminnan jälkeen
Mäki, Milla (2020)
Mäki, Milla
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025070
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakasymmärryksen avulla niitä seikkoja, jotka kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden mielestä edesauttavat heitä siirtymään työhön tai koulutukseen kuntouttavan työtoiminnan aikana. Tulosten pohjalta saadun tiedon perusteella haluttiin selvittää myös asiakkaiden esteeksi kokemia asioita siirtymien onnistumiselle sekä mitä he toivoisivat kuntouttavan työtoiminnan valmentajien tekevän mahdollistaakseen asiakkaiden pääsyn työhön tai koulutukseen. Asiakasymmärryksen pohjalta oli tarkoitus luoda Työvalmennussäätiö Sykkeen asiakkaista erilaisia asiakasprofiileja, joiden avulla opittaisiin ymmärtämään kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita paremmin ja tekemään valmennusta mahdollisimman asiakaslähtöisesti.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin Covid 19-pandemian vuoksi aiheutuneiden erityisjärjestelyiden seurauksena usealla eri tavalla. Osa aineistosta kerättiin asiakkaille suunnattujen työpajojen avulla sekä valmentajille suunnattujen työpajojen avulla, osa asiakkaista osallistui sähköpostin ja Teams-sovelluksen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että työvalmennussäätiö Sykkeen asiakkaista erottuu huomattava joukko, joka pyrkii suuntaamaan suoraviivaisesti työhön tai koulutukseen ja kokee, että kuntouttava työtoiminta on heille positiivinen mahdollisuus harjoitella taitoja työelämää varten. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa myös kolme muuta asiakasprofiilia, joiden siirtyminen työhön tai koulutukseen ei ole yhtä suoraviivaista. Elämänhallinnan ja osallisuuden vahvistaminen, terveydentilan selvittäminen sekä minäpystyvyyden vahvistaminen ovat etusijalla ennen kuin työllisyyspoliittiset siirtymät ovat mahdollisia. On myös pieni joukko asiakkaita, jotka kokevat tulleensa kuntouttavaan työtoimintaan vasten tahtoaan ja joilla ei ole motivaatiota hakeutua työhön tai koulutukseen.
Asiakasymmärryksen avulla tehdyt asiakasprofiilit ja valmennusmallit ohjaavat valmentajia työskentelemään asiakaslähtöisesti. Tämä mahdollisesti edesauttaa asiakkaiden työllisyyspoliittisten siirtymien onnistumista sekä vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan aikana tapahtuvia sosiaalipoliittisia vaikutuksia.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin Covid 19-pandemian vuoksi aiheutuneiden erityisjärjestelyiden seurauksena usealla eri tavalla. Osa aineistosta kerättiin asiakkaille suunnattujen työpajojen avulla sekä valmentajille suunnattujen työpajojen avulla, osa asiakkaista osallistui sähköpostin ja Teams-sovelluksen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että työvalmennussäätiö Sykkeen asiakkaista erottuu huomattava joukko, joka pyrkii suuntaamaan suoraviivaisesti työhön tai koulutukseen ja kokee, että kuntouttava työtoiminta on heille positiivinen mahdollisuus harjoitella taitoja työelämää varten. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa myös kolme muuta asiakasprofiilia, joiden siirtyminen työhön tai koulutukseen ei ole yhtä suoraviivaista. Elämänhallinnan ja osallisuuden vahvistaminen, terveydentilan selvittäminen sekä minäpystyvyyden vahvistaminen ovat etusijalla ennen kuin työllisyyspoliittiset siirtymät ovat mahdollisia. On myös pieni joukko asiakkaita, jotka kokevat tulleensa kuntouttavaan työtoimintaan vasten tahtoaan ja joilla ei ole motivaatiota hakeutua työhön tai koulutukseen.
Asiakasymmärryksen avulla tehdyt asiakasprofiilit ja valmennusmallit ohjaavat valmentajia työskentelemään asiakaslähtöisesti. Tämä mahdollisesti edesauttaa asiakkaiden työllisyyspoliittisten siirtymien onnistumista sekä vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan aikana tapahtuvia sosiaalipoliittisia vaikutuksia.