Kokemuksia paritulkkauksen toteutumisesta viittomakielen etätulkkauksessa Covid-19 pandemian aikana
Heino, Johanna (2020)
Heino, Johanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724783
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Keväällä 2020 maailmanlaajuisen Covid-19 pandemian seurauksena iso osa yhteiskuntamme
toiminnoista siirtyi etäympäristöön. Myös Kelan vammaisetuusryhmä ilmoitti
tulkkauspalveluntuottajille ja asiakkaille mahdollisuudesta toteuttaa tulkkaukset etänä. Tulkkausta
alettiin tuottaa nopealla aikataululla opetellen uutta työskentelytapaa työtä tekemällä ja kokeilemalla
erilaisia toimintamalleja onnistumisen ja erehtymisen kautta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena on paritulkkaamisen toteuttaminen etäympäristössä ja
tavoitteena on kartoittaa siinä esiitulleita haasteita ja toimivia käytänteitä. Paritulkkaus on
perinteisessä lähitulkkauksessa ollut tärkeässä roolissa laadukkaan tulkkauksen ja työhyvinvoinnin
saavuttamisessa sekä reflektoinnissa. Etäympäristössä tulkatessa vanhat totutut paritulkkaamisen
toimintatavat eivät sellaisenaan toimineet, vaan tulkkien oli mukautettava toimintatapojaan.
Opinnäytetyössä tarkastellaan tuen tarvetta Cocelyn esittämän tulkkausprosessin eri vaiheissa.
Lisäksi työssä esitellään tuen eri muotoja (tulkkausprosessin tuki, tekninen tuki ja kollegiaalinen
tuki) Selinin tuenmuotojen jaon perusteella ja pohditaan, kuinka tuen muodot ovat olleet
toteutettavissa etäympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näitä toimivia käytänteitä
näkyviksi vastaamaan tämänhetkisiin ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin niin tilaajayritykselle että
koko ammattialalle.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, sekä haastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla
Kysely lähetettiin syksyllä 2020 paritulkkausta etäympäristössä tehneelle eri puolilla Suomea asuville
ja eri taustaorganisaatioissa työskenteleville 13 viittomakielentulkille. Kolme haastattelua tehtiin
kyselyn vastausten saamisen jälkeen 2020 syksyllä. Osallistuvan havainnoinnin ajanjakso on
sijoittunut koko etätulkkauksen tuottamisen ajalle alkaen keväällä 2020 ja jatkuen koko
opinnäytetyön tekemisen ajan. Koko kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä
sisällönanalyysillä antaen sisällöstä nousevien seikkojen ohjata analyysia.
Tulokset osoittavat, että tulkkien sijainnilla on olennaisin merkitys paritulkkaamisessa koettuihin
haasteisiin ja toimiviin käytänteisiin. Hyvällä valmistelulla ja oikeilla toimintatavoilla tulkkaus on
toteutettavissa niin eri sijainneista kuin samasta sijainnista tulkkiparin kanssa. Tulkkiparien välinen
yhteys on tärkein toimiva käytänne eri sijainnista tulkatessa, jolloin hyvillä ratkaisuilla tuen eri
muodot oli mahdollista toteuttaa tulkkausprosessin eri vaiheissa. Samasta sijainnista toteutetussa
paritulkkauksessa ilmeni vähemmän haasteita, ja tuen eri muodot olivat toteutettavissa kaikissa
tulkkausprosessin vaiheissa.
Keväällä 2020 maailmanlaajuisen Covid-19 pandemian seurauksena iso osa yhteiskuntamme
toiminnoista siirtyi etäympäristöön. Myös Kelan vammaisetuusryhmä ilmoitti
tulkkauspalveluntuottajille ja asiakkaille mahdollisuudesta toteuttaa tulkkaukset etänä. Tulkkausta
alettiin tuottaa nopealla aikataululla opetellen uutta työskentelytapaa työtä tekemällä ja kokeilemalla
erilaisia toimintamalleja onnistumisen ja erehtymisen kautta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena on paritulkkaamisen toteuttaminen etäympäristössä ja
tavoitteena on kartoittaa siinä esiitulleita haasteita ja toimivia käytänteitä. Paritulkkaus on
perinteisessä lähitulkkauksessa ollut tärkeässä roolissa laadukkaan tulkkauksen ja työhyvinvoinnin
saavuttamisessa sekä reflektoinnissa. Etäympäristössä tulkatessa vanhat totutut paritulkkaamisen
toimintatavat eivät sellaisenaan toimineet, vaan tulkkien oli mukautettava toimintatapojaan.
Opinnäytetyössä tarkastellaan tuen tarvetta Cocelyn esittämän tulkkausprosessin eri vaiheissa.
Lisäksi työssä esitellään tuen eri muotoja (tulkkausprosessin tuki, tekninen tuki ja kollegiaalinen
tuki) Selinin tuenmuotojen jaon perusteella ja pohditaan, kuinka tuen muodot ovat olleet
toteutettavissa etäympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näitä toimivia käytänteitä
näkyviksi vastaamaan tämänhetkisiin ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin niin tilaajayritykselle että
koko ammattialalle.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, sekä haastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla
Kysely lähetettiin syksyllä 2020 paritulkkausta etäympäristössä tehneelle eri puolilla Suomea asuville
ja eri taustaorganisaatioissa työskenteleville 13 viittomakielentulkille. Kolme haastattelua tehtiin
kyselyn vastausten saamisen jälkeen 2020 syksyllä. Osallistuvan havainnoinnin ajanjakso on
sijoittunut koko etätulkkauksen tuottamisen ajalle alkaen keväällä 2020 ja jatkuen koko
opinnäytetyön tekemisen ajan. Koko kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä
sisällönanalyysillä antaen sisällöstä nousevien seikkojen ohjata analyysia.
Tulokset osoittavat, että tulkkien sijainnilla on olennaisin merkitys paritulkkaamisessa koettuihin
haasteisiin ja toimiviin käytänteisiin. Hyvällä valmistelulla ja oikeilla toimintatavoilla tulkkaus on
toteutettavissa niin eri sijainneista kuin samasta sijainnista tulkkiparin kanssa. Tulkkiparien välinen
yhteys on tärkein toimiva käytänne eri sijainnista tulkatessa, jolloin hyvillä ratkaisuilla tuen eri
muodot oli mahdollista toteuttaa tulkkausprosessin eri vaiheissa. Samasta sijainnista toteutetussa
paritulkkauksessa ilmeni vähemmän haasteita, ja tuen eri muodot olivat toteutettavissa kaikissa
tulkkausprosessin vaiheissa.