Alaraajojen hermo-lihasjärjestelmän palautuminen vertikaalihypyllä mitattuna pelikauden aikana
Espo, Taneli; Pitkänen, Iiro (2020)
Espo, Taneli
Pitkänen, Iiro
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102521612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102521612
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten viikonloppuna pelattujen pelien määrä ja pelipaikkakunta vaikuttavat kevennetyn vertikaalihyppytestin tulokseen lukioikäisillä salibandyn pelaajilla. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, soveltuuko kevennetty vertikaalihyppy salibandyn pelaajilla rasituksen arviointiin.
Kaikkia motorisia toimintoja säätelevät hermosolut sijaitsevat isoaivojen kuorikerroksessa tuntoaivokuoressa ja motorisessa aivokuoressa. Luustolihaksen voimantuottoon vaikuttavat hermostollisen säätelyn lisäksi mm. motoristen yksiköiden koko ja lukumäärä sekä lihaksen pinta-ala ja elastiset osatekijät. Voimantuottoa laskee hermostollinen väsymys, joka voidaan jakaa sentraaliseen ja perifeeriseen väsymykseen sekä koettuun väsymisen tunteeseen. Harjoituksen tai pelin aiheuttama kuormitus vie urheilijan kehoa pois tasapainoisesta tilasta, ja harjoitusten välillä levon aikana elimistössä tapahtuu rakentavien prosessien kautta muutoksia, joiden ansiosta urheilijan suorituskyky paranee.
Vertikaalihyppytestit ovat yleisesti hyväksyttyjä kenttätestejä rasituksen arvioinnin työkaluina. Sen yleisimmät variaatiot ovat staattinen hyppy, pudotushyppy ja kevennyshyppy, joista jälkimmäistä käytettiin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen urheilijoita arvioitiin yksittäisinä tapauksina.
Aineiston analyysin työvälineenä toimi MS Excel, jonka avulla laskettiin vapaiden viikonloppujen jälkeisten tulosten keskiarvo, sekä pelien jälkeisten viikonloppujen tulosten keskiarvo jokaisen pelaajan kohdalla. Kuormituksen vaikutusta kevennyshypyn korkeuteen arvioitiin vertailemalla vapaiden ja pelillisten viikonloppujen tulosten keskiarvojen välistä erotusta. Testituloksia vertailtiin pelaajakohtaisesti mahdollisten erojen havaitsemiseksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että tulokset olivat vain yhdellä pelaajalla seitsemästä tilastollisesti merkitseviä. Vertikaalihyppy osoittautui käytettävyytensä ja toistettavuutensa perusteella käyttökelpoiseksi testimenetelmäksi, mutta tilastollisesti merkitsevien tulosen saavuttamiseksi pelaajien seurantaa tulisi parantaa ja testausta tulisi suorittaa pidemmällä aikavälillä säännöllisinä ajankohtina. The goal of this bachelor’s thesis was to evaluate how matches played during the weekend along with the location of the match affect the score of countermovement jump test in high school aged floorball players. The objective was also to find out whether countermovement jump is a valid test to assess training load in floorball players.
All motor skills and movements are regulated by neurons which are located in different cortexes in the cerebrum. The generation of force in skeletal muscles depends on this neuromuscular regulation. The size and quantity of motor units recruited, elastic factors and the cross sectional area of a muscle among others also have an effect on the force generated. Central and peripheral fatigue as well as the perceived fatigue of an athlete all decrease the generation of force. The training load of an exercise drives the athlete further away from the homeostatic state. Inbetween exercises during recovery time there are processes in an athlete’s body during which the performance capacity of an athlete increases.
Vertical jump tests are considered as suitable field tests to assess training load. The most common varieties are static jump, drop jump and countermovement jump. The latter was used in this bachelor’s thesis. The strategy of the thesis was case study, which means that the results of the players were evaluated as individual cases.
The analysis was made using MS Excel. The results between weekends with played matches and weekends without matches were compared using the average test results of each player. The results were compared individually to find out possible differences between the results after weekends with matches and the results after weekends without them.
In conclusion, only one player out of seven showed results that were statistically significant. Countermovement jump was proved to be a valid test in terms of usability and repeatability. However, to achieve more significant results, furthermore research is needed, the testing should be more long lasting and the tests should be done in regulated times of the week.
Kaikkia motorisia toimintoja säätelevät hermosolut sijaitsevat isoaivojen kuorikerroksessa tuntoaivokuoressa ja motorisessa aivokuoressa. Luustolihaksen voimantuottoon vaikuttavat hermostollisen säätelyn lisäksi mm. motoristen yksiköiden koko ja lukumäärä sekä lihaksen pinta-ala ja elastiset osatekijät. Voimantuottoa laskee hermostollinen väsymys, joka voidaan jakaa sentraaliseen ja perifeeriseen väsymykseen sekä koettuun väsymisen tunteeseen. Harjoituksen tai pelin aiheuttama kuormitus vie urheilijan kehoa pois tasapainoisesta tilasta, ja harjoitusten välillä levon aikana elimistössä tapahtuu rakentavien prosessien kautta muutoksia, joiden ansiosta urheilijan suorituskyky paranee.
Vertikaalihyppytestit ovat yleisesti hyväksyttyjä kenttätestejä rasituksen arvioinnin työkaluina. Sen yleisimmät variaatiot ovat staattinen hyppy, pudotushyppy ja kevennyshyppy, joista jälkimmäistä käytettiin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen urheilijoita arvioitiin yksittäisinä tapauksina.
Aineiston analyysin työvälineenä toimi MS Excel, jonka avulla laskettiin vapaiden viikonloppujen jälkeisten tulosten keskiarvo, sekä pelien jälkeisten viikonloppujen tulosten keskiarvo jokaisen pelaajan kohdalla. Kuormituksen vaikutusta kevennyshypyn korkeuteen arvioitiin vertailemalla vapaiden ja pelillisten viikonloppujen tulosten keskiarvojen välistä erotusta. Testituloksia vertailtiin pelaajakohtaisesti mahdollisten erojen havaitsemiseksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että tulokset olivat vain yhdellä pelaajalla seitsemästä tilastollisesti merkitseviä. Vertikaalihyppy osoittautui käytettävyytensä ja toistettavuutensa perusteella käyttökelpoiseksi testimenetelmäksi, mutta tilastollisesti merkitsevien tulosen saavuttamiseksi pelaajien seurantaa tulisi parantaa ja testausta tulisi suorittaa pidemmällä aikavälillä säännöllisinä ajankohtina.
All motor skills and movements are regulated by neurons which are located in different cortexes in the cerebrum. The generation of force in skeletal muscles depends on this neuromuscular regulation. The size and quantity of motor units recruited, elastic factors and the cross sectional area of a muscle among others also have an effect on the force generated. Central and peripheral fatigue as well as the perceived fatigue of an athlete all decrease the generation of force. The training load of an exercise drives the athlete further away from the homeostatic state. Inbetween exercises during recovery time there are processes in an athlete’s body during which the performance capacity of an athlete increases.
Vertical jump tests are considered as suitable field tests to assess training load. The most common varieties are static jump, drop jump and countermovement jump. The latter was used in this bachelor’s thesis. The strategy of the thesis was case study, which means that the results of the players were evaluated as individual cases.
The analysis was made using MS Excel. The results between weekends with played matches and weekends without matches were compared using the average test results of each player. The results were compared individually to find out possible differences between the results after weekends with matches and the results after weekends without them.
In conclusion, only one player out of seven showed results that were statistically significant. Countermovement jump was proved to be a valid test in terms of usability and repeatability. However, to achieve more significant results, furthermore research is needed, the testing should be more long lasting and the tests should be done in regulated times of the week.