Suuren ja monipuolisen ratahankkeen yleissuunnitelman mallipohjainen määrälaskenta, Case Espoo-Lohja-oikorata
Hakanpää, Aleksi (2020)
Hakanpää, Aleksi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072319592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072319592
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin mallipohjaisen määrätiedon merkitykseen
ratahankkeiden yleissuunnittelussa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon yleissuunnitelmatasoista määrätietoa tuotetaan mallipohjaisesti ja
mitä hyötyjä mallipohjaisuudella saavutetaan tai voitaisiin saavuttaa yleissuunnittelussa.
Mallintaminen on työlästä ja sen hyötyjen tulee olla kuluneita resursseja
suurempia. Vaikka itse suunnittelu onkin pääosin mallipohjaista, ei mallipohjainen määrätieto ollut tutkimushetkellä vielä välttämätön osa suuren
ratahankkeen yleissuunnittelua. Yleissuunnitelmavaiheessa tyypillisesti
puutteellisen lähtötiedon varaan nojautuvalla tarkemmalla määrälaskennan vaatimukset täyttävällä mallintamisella ei välttämättä saavuteta perinteisiä menetelmiä parempaa tehokkuutta tai tarkkuustasoa. Määrätiedon osalta mallipohjaisuuden kannattavuuteen vaikuttaakin mm. laskettava tekniikka-ala, osaaminen ja lähtötiedon määrä. Prosessin ja menetelmien kehittyessä mallipohjainen laskenta nopeuttaa määrätiedon tuottamista merkittävästi ja saavutetun nopeushyödyn myötä laskentaa voidaan
tehdä useampia kertoja. Suunnitteluohjelmistojen ja kustannuslaskennan
yhteisen rajapinnan myötä tulevaisuudessa nopeasti saatavaa määrätietoa
voitaisiin muuttaa myös suunnittelua ohjaavaksi ajantasaiseksi kustannustiedoksi suunnittelun lopussa kerran tehtävän kustannuslaskennan sijaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, johon haastateltiin Espoo-Salo-oikoradan Espoo-Lohja-suunnitteluvälin tekniikka-alavastaavia ja asiantuntijoita. Opinnäytetyö tehtiin Sitowise Oy:ssä Väyläviraston tilauksesta.
ratahankkeiden yleissuunnittelussa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon yleissuunnitelmatasoista määrätietoa tuotetaan mallipohjaisesti ja
mitä hyötyjä mallipohjaisuudella saavutetaan tai voitaisiin saavuttaa yleissuunnittelussa.
Mallintaminen on työlästä ja sen hyötyjen tulee olla kuluneita resursseja
suurempia. Vaikka itse suunnittelu onkin pääosin mallipohjaista, ei mallipohjainen määrätieto ollut tutkimushetkellä vielä välttämätön osa suuren
ratahankkeen yleissuunnittelua. Yleissuunnitelmavaiheessa tyypillisesti
puutteellisen lähtötiedon varaan nojautuvalla tarkemmalla määrälaskennan vaatimukset täyttävällä mallintamisella ei välttämättä saavuteta perinteisiä menetelmiä parempaa tehokkuutta tai tarkkuustasoa. Määrätiedon osalta mallipohjaisuuden kannattavuuteen vaikuttaakin mm. laskettava tekniikka-ala, osaaminen ja lähtötiedon määrä. Prosessin ja menetelmien kehittyessä mallipohjainen laskenta nopeuttaa määrätiedon tuottamista merkittävästi ja saavutetun nopeushyödyn myötä laskentaa voidaan
tehdä useampia kertoja. Suunnitteluohjelmistojen ja kustannuslaskennan
yhteisen rajapinnan myötä tulevaisuudessa nopeasti saatavaa määrätietoa
voitaisiin muuttaa myös suunnittelua ohjaavaksi ajantasaiseksi kustannustiedoksi suunnittelun lopussa kerran tehtävän kustannuslaskennan sijaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, johon haastateltiin Espoo-Salo-oikoradan Espoo-Lohja-suunnitteluvälin tekniikka-alavastaavia ja asiantuntijoita. Opinnäytetyö tehtiin Sitowise Oy:ssä Väyläviraston tilauksesta.