Näkökulmia kokemusasiantuntijoiden ja rikosseuraamusalan ammattilaisten yhteistyöstä
Liikala, Anniina (2020)
Liikala, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719010
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää rikosseuraamusalalla. Tavoitteena oli tutkimuksen avulla saada tietoa siitä, millaisia tehtäviä kokemusasiantuntijoille on rikosseuraamusalalla sekä miten kokemusasiantuntijoiden ja rikosseuraamusalan ammattilaisten asiantuntijuus ja roolit jakautuvat yhteistyössä. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten ja millaista kokemustietoa voidaan hyödyntää rikollisuudesta irrottautumisen tukena.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kokemusasiantuntijuudesta, vertaisuudesta ja desistanssista eli rikollisuudesta irrottautumisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimisto. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla rikosseuraamusalan henkilöstöä sekä KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakouluttautuvia. Kolmeen ryhmähaastatteluun osallistui työntekijöitä (n=10) Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistosta ja vankilasta sekä kokemusasiantuntijakouluttautuvia (n=5) KEIJO-hankkeesta. Haastatteluiden aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella kokemusasiantuntijaa voidaan rikosseuraamusalalla hyödyntää etenkin vertaistyössä ja palveluiden kehittämisessä. Kokemustietoa voidaan hyödyntää desistanssin tukena vertaistyön lisäksi erityisesti palveluiden kehittämisessä. Asiantuntijuuden jakaminen koettiin tuloksien mukaan pääosin positiivisena asiana, kunhan työhön liittyvät roolit ja vastuut ovat selkeitä. Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden mukaan kokemusasiantuntijoilta edellytetään riittävän pitkälle edennyttä toipumista ennen kokemusasiantuntijaksi hakeutumista. Kokemusasiantuntijakoulutettavat puolestaan korostivat kokemusasiantuntijakoulutuksen merkitystä osana toipumisprosessiaan. Kehittämisehdotuksina tuotiin esiin valtakunnallisen mallin luominen kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen rikosseuraamusalalla sekä tutkimus KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen vaikutuksista osallistujien desistanssiin ja rikosseuraamusalan kehittämiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kokemusasiantuntijuudesta, vertaisuudesta ja desistanssista eli rikollisuudesta irrottautumisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimisto. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla rikosseuraamusalan henkilöstöä sekä KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakouluttautuvia. Kolmeen ryhmähaastatteluun osallistui työntekijöitä (n=10) Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistosta ja vankilasta sekä kokemusasiantuntijakouluttautuvia (n=5) KEIJO-hankkeesta. Haastatteluiden aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella kokemusasiantuntijaa voidaan rikosseuraamusalalla hyödyntää etenkin vertaistyössä ja palveluiden kehittämisessä. Kokemustietoa voidaan hyödyntää desistanssin tukena vertaistyön lisäksi erityisesti palveluiden kehittämisessä. Asiantuntijuuden jakaminen koettiin tuloksien mukaan pääosin positiivisena asiana, kunhan työhön liittyvät roolit ja vastuut ovat selkeitä. Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden mukaan kokemusasiantuntijoilta edellytetään riittävän pitkälle edennyttä toipumista ennen kokemusasiantuntijaksi hakeutumista. Kokemusasiantuntijakoulutettavat puolestaan korostivat kokemusasiantuntijakoulutuksen merkitystä osana toipumisprosessiaan. Kehittämisehdotuksina tuotiin esiin valtakunnallisen mallin luominen kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen rikosseuraamusalalla sekä tutkimus KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen vaikutuksista osallistujien desistanssiin ja rikosseuraamusalan kehittämiseen.