Kielten opiskeluun tarkoitetun sovelluksen käyttäjälähtöinen suunnittelu
Hyllinen, Veera (2020)
Hyllinen, Veera
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917868
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli perehtyä käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja selvittää, millainen sovellus toimisi parhaiten kielten opiskelun apuvälineenä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.
Lähtökohtana oli aiemmin käytössä ollut Potilashuone-sovellus, joka on vanhanaikainen eikä palvele opiskelijoiden ja opettajien tarpeita.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen, jota on tutkittu jo vuosikymmeniä. Käytettävyyteen liittyy esimerkiksi tuotteen tai palvelun tehokkuus saada jokin tehtävä tehdyksi ja sen opeteltavuus. Käyttäjän toimintaan psykologisesta näkökulmasta vaikuttavat mm. havaitseminen, tarkkaavaisuus ja ongelmanratkaisutavat.
Käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa tärkeitä näkökulmia ovat esimerkiksi sivun asettelu, elementtien välinen kontrasti ja värimäärittely.
Opiskelijoiden mobiililaitteiden käyttöä ja kielten opiskelun mieltymyksiä ja tottumuksia kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksessa selvisi, että kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat käyttävät mobiilisovelluksia päivittäin ja lähes 70 % vastanneista käyttää mobiililaitteita myös opiskelun apuna.
Saatujen tietojen pohjalta suunniteltiin mobiilisovelluksen prototyyppi. Suunnittelu aloitettiin luomalla rautalankamalli paperille, jonka jälkeen interaktiivinen prototyyppi toteutettiin Adobe XD -työkalulla. Prototyyppiä testattiin kolmella kohderyhmää vastaavalla käyttäjällä.
Sovelluksen kielellinen sisältö ja varsinainen tekninen toteutus eivät olleet osa insinöörityötä.
Insinöörityön pohjalta voitiin päätellä, että mobiililaitteet ovat selvästi osa opiskelua sekä nuoriso- että aikuispuolen opiskelijoiden keskuudessa ja osa oli käyttänyt jo joitain olemassa olevia kielten opiskeluun tarkoitettuja sovelluksia. Selkeää oli, että erialisten laitteiden käyttö on yleistä opiskelussa ja oppilaitosten tulisi ottaa tämä huomioon opiskelutapoja suunniteltaessa.
Lähtökohtana oli aiemmin käytössä ollut Potilashuone-sovellus, joka on vanhanaikainen eikä palvele opiskelijoiden ja opettajien tarpeita.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen, jota on tutkittu jo vuosikymmeniä. Käytettävyyteen liittyy esimerkiksi tuotteen tai palvelun tehokkuus saada jokin tehtävä tehdyksi ja sen opeteltavuus. Käyttäjän toimintaan psykologisesta näkökulmasta vaikuttavat mm. havaitseminen, tarkkaavaisuus ja ongelmanratkaisutavat.
Käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa tärkeitä näkökulmia ovat esimerkiksi sivun asettelu, elementtien välinen kontrasti ja värimäärittely.
Opiskelijoiden mobiililaitteiden käyttöä ja kielten opiskelun mieltymyksiä ja tottumuksia kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksessa selvisi, että kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat käyttävät mobiilisovelluksia päivittäin ja lähes 70 % vastanneista käyttää mobiililaitteita myös opiskelun apuna.
Saatujen tietojen pohjalta suunniteltiin mobiilisovelluksen prototyyppi. Suunnittelu aloitettiin luomalla rautalankamalli paperille, jonka jälkeen interaktiivinen prototyyppi toteutettiin Adobe XD -työkalulla. Prototyyppiä testattiin kolmella kohderyhmää vastaavalla käyttäjällä.
Sovelluksen kielellinen sisältö ja varsinainen tekninen toteutus eivät olleet osa insinöörityötä.
Insinöörityön pohjalta voitiin päätellä, että mobiililaitteet ovat selvästi osa opiskelua sekä nuoriso- että aikuispuolen opiskelijoiden keskuudessa ja osa oli käyttänyt jo joitain olemassa olevia kielten opiskeluun tarkoitettuja sovelluksia. Selkeää oli, että erialisten laitteiden käyttö on yleistä opiskelussa ja oppilaitosten tulisi ottaa tämä huomioon opiskelutapoja suunniteltaessa.