Lasten vuorovaikutussuhteet vuorohoidossa
Jokela, Julia (2020)
Jokela, Julia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817759
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, miten lasten vuorovaikutussuhteet muodostuvat vuorohoidossa sekä millaisena lapset kokevat vuorohoidon. Tavoitteena oli tutkia vuorovaikutussuhteita erityisesti vuorohoidon sisältämän suuren vaihtuvuuden näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen opinnäytetyö, joka toteutettiin havainnoimalla ja haastattelemalla vuorohoidossa olevia lapsia. Yhteensä havainnoitiin kolmeatoista 1–5-vuotiasta vuorohoidossa olevaa lasta, jotka olivat ilta- ja yöhoidossa. Haastateltavia lapsia oli viisi. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Opinnäytetyön teoriassa avataan varhaiskasvatusta yleisesti ja vuorohoitoa sen osa-alueena. Teoriassa esitellään syitä vuorohoidon tarpeen kasvulle ja kerrotaan vuorohoidosta myös yhteiskunnallisena ilmiönä ja yhteiskunnan toimivuuden mahdollistajana. Toisena pääaiheena teoriassa käsitellään lasten vuorovaikutussuhteita. Teoriassa kerrotaan varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja kiintymyssuhdeteoriasta kaiken vuorovaikutuksen pohjana, vuorovaikutustaidoista ja vuorovaikutussuhteiden muodostumisesta, sekä pysyvyydestä lasten vuorovaikutussuhteissa erityisesti vuorohoidon vaihtuvuutta silmällä pitäen.
Tulosten mukaan lapset viihtyvät vuorohoidossa pääasiassa hyvin ja ovat siellä mielellään. Tärkeäksi nousivat erityisesti vuorohoidon rutiinit, jotka loivat turvallisuuden tunnetta. Lapsilla ilmeni vuorohoidossa ollessaan pääasiassa positiivisia tunteita, ja tilanteet sujuivat ja etenivät vuorohoidossa rauhallisesti. Tuloksista nousi esiin, että lasten vuorovaikutussuhteisiin ja niiden muodostumiseen vaikuttaa pitkälti lapsen oma persoonallisuus ja ikä, mutta toisaalta myös ryhmän kasvattajilla oli merkittävä rooli lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden muodostajana. Tuloksista nousi esiin myös vuorohoitolasten tottuneisuus ryhmän lasten ja aikuisten vaihtuvuuteen, mikä näkyi muun muassa rohkeutena lähestyä vieraitakin aikuisia. Lisäksi tuloksista ilmeni lasten hyvä luottamus ryhmän aikuisiin.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen opinnäytetyö, joka toteutettiin havainnoimalla ja haastattelemalla vuorohoidossa olevia lapsia. Yhteensä havainnoitiin kolmeatoista 1–5-vuotiasta vuorohoidossa olevaa lasta, jotka olivat ilta- ja yöhoidossa. Haastateltavia lapsia oli viisi. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Opinnäytetyön teoriassa avataan varhaiskasvatusta yleisesti ja vuorohoitoa sen osa-alueena. Teoriassa esitellään syitä vuorohoidon tarpeen kasvulle ja kerrotaan vuorohoidosta myös yhteiskunnallisena ilmiönä ja yhteiskunnan toimivuuden mahdollistajana. Toisena pääaiheena teoriassa käsitellään lasten vuorovaikutussuhteita. Teoriassa kerrotaan varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja kiintymyssuhdeteoriasta kaiken vuorovaikutuksen pohjana, vuorovaikutustaidoista ja vuorovaikutussuhteiden muodostumisesta, sekä pysyvyydestä lasten vuorovaikutussuhteissa erityisesti vuorohoidon vaihtuvuutta silmällä pitäen.
Tulosten mukaan lapset viihtyvät vuorohoidossa pääasiassa hyvin ja ovat siellä mielellään. Tärkeäksi nousivat erityisesti vuorohoidon rutiinit, jotka loivat turvallisuuden tunnetta. Lapsilla ilmeni vuorohoidossa ollessaan pääasiassa positiivisia tunteita, ja tilanteet sujuivat ja etenivät vuorohoidossa rauhallisesti. Tuloksista nousi esiin, että lasten vuorovaikutussuhteisiin ja niiden muodostumiseen vaikuttaa pitkälti lapsen oma persoonallisuus ja ikä, mutta toisaalta myös ryhmän kasvattajilla oli merkittävä rooli lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden muodostajana. Tuloksista nousi esiin myös vuorohoitolasten tottuneisuus ryhmän lasten ja aikuisten vaihtuvuuteen, mikä näkyi muun muassa rohkeutena lähestyä vieraitakin aikuisia. Lisäksi tuloksista ilmeni lasten hyvä luottamus ryhmän aikuisiin.