”Hyi helvetti, tapa ittes!” : kiusaaminen sosiaalisessa mediassa - mitä se on ja mitä rikostunnusmerkistöjä se voi täyttää
Sarén, Vaula; Sauvola, Suvi (2020)
Sarén, Vaula
Sauvola, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817599
Tiivistelmä
Nykyään sosiaalinen media on osa elämäämme päivittäin. Se on paikka ilmaista itseään, olla vuorovaikutuksessa, luoda ihmissuhteita, markkinoida ja viestittää. Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja se on tuonut yhteiskuntaamme uuden ulottuvuuden. Sosiaalisella medialla on kuitenkin varjopuolensa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja tarkastella sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ilmiönä sekä selvittää, mitä rikostunnusmerkistöjä se täyttää.
Tutkimuksemme on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruu menetelminä on tutkimuksessamme käytetty kirjallisen aineiston lisäksi teemahaastatteluja, jotka toteutettiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana 2020. Teemahaastattelut toteutettiin haastattelemalla sosiaalisessa mediassa työskenteleviä poliiseja. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessamme tarkastellaan somekiusaamista ilmiönä ja esittelyssä ovat ne rikoslain pykälät, jotka somekiusaaminen voi yleisimmin täyttää. Laadullisten teemahaastattelujen tarkoitus on tuoda tutkimukseemme somekiusaamisesta ajankohtaisen tiedon omaavien poliisien näkökulma ja kokemus.
Tutkimuksemme tulosten ja tehtyjen teemahaastattelujen perusteella sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen voi muodoltaan olla esimerkiksi kollektiivista nettikiusaamista, nettilynkkaamista tai trollaamista. Rikostunnusmerkistöt, joita somekiusaaminen yleisimmin täyttää ovat: kunnianloukkaus RL 24:9 §, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24:8 §, viestintärauhan rikkominen RL 24:1 a §, laiton uhkaus RL 25:7 §, vainoaminen RL 25:7 a § sekä identiteettivarkaus RL 38:9 a §. Voidaan todeta, että sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on yhä lisääntyvä vakava ongelma, ja somemaailman sekä eri sovellusten jatkuva kehitys luo haasteita niin sosiaalisen median käyttäjille kuin poliisillekin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja tarkastella sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ilmiönä sekä selvittää, mitä rikostunnusmerkistöjä se täyttää.
Tutkimuksemme on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruu menetelminä on tutkimuksessamme käytetty kirjallisen aineiston lisäksi teemahaastatteluja, jotka toteutettiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana 2020. Teemahaastattelut toteutettiin haastattelemalla sosiaalisessa mediassa työskenteleviä poliiseja. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessamme tarkastellaan somekiusaamista ilmiönä ja esittelyssä ovat ne rikoslain pykälät, jotka somekiusaaminen voi yleisimmin täyttää. Laadullisten teemahaastattelujen tarkoitus on tuoda tutkimukseemme somekiusaamisesta ajankohtaisen tiedon omaavien poliisien näkökulma ja kokemus.
Tutkimuksemme tulosten ja tehtyjen teemahaastattelujen perusteella sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen voi muodoltaan olla esimerkiksi kollektiivista nettikiusaamista, nettilynkkaamista tai trollaamista. Rikostunnusmerkistöt, joita somekiusaaminen yleisimmin täyttää ovat: kunnianloukkaus RL 24:9 §, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24:8 §, viestintärauhan rikkominen RL 24:1 a §, laiton uhkaus RL 25:7 §, vainoaminen RL 25:7 a § sekä identiteettivarkaus RL 38:9 a §. Voidaan todeta, että sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on yhä lisääntyvä vakava ongelma, ja somemaailman sekä eri sovellusten jatkuva kehitys luo haasteita niin sosiaalisen median käyttäjille kuin poliisillekin.