Tutkimus ja alustava konservointisuunnitelma Turun Museokeskuksen aikapallolle
Hatakka, Anniina (2020)
Hatakka, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517454
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tehdä kulttuurihistoriallinen selvitys ja materiaalitutkimus aikapallolle Turun Museokeskuksen kokoelmista. Tutkimuksen perusteella aikapallolle luodaan alustava konservointisuunnitelma. Aikapallo on ollut käytössä Turun Vartiovuoren tähtitornilla vuosina 1866 – 1939.
Aikapalloja on käytetty ajan merkkeinä pääasiassa 1800-luvulla. Ne ovat suuria pallorakennelmia, jotka laskettiin näkyvältä korkealta paikalta keskipäivällä merkiksi merenkulkijoille. Työssä perehdytään aikapallojen yleiseen historiaan ja niiden käyttöön maailmalla ja Suomessa.
Turun aikapallo on kokoonpainuva 180 cm halkaisijaltaan oleva pallo, ja se koostuu rautavanteista ja niiden yli pingotetusta pintakäsitellystä purjekangaspussista. Pallo on nostettu köydellä tähtitornin katolla olevan tangon huipulle kello 11:55 ja laskettu alas tasan kello 12. Tutkimuksen tekohetkenä aikapallo sijaitsi Turun Museokeskuksen varastossa ilman suojausta. Aikapallon kangas oli kovettunut ja pahasti repeytynyt sekä erittäin likainen. Aikapallon vanteet olivat vääntyneitä, ruostuneita, ja paikoin katkenneita. Aikapallon yleinen kunto oli erittäin huono.
Aikapallolle tehtiin työn aikana materiaalitutkimuksia. Tekstiilien pintoja ja pintakäsittelyä tarkasteltiin mikroskoopeilla. Kankaan home-epäilyn vuoksi sitä tarkasteltiin UV-valolla. Tekstiilejä tunnistettiin kuituanalyysillä. Pintakäsittelyaine pyrittiin tunnistamaan FTIR/ATR-analyysillä. Vanteissa käytetyt metallit tunnistettiin XRF-analyysillä. Purjekankaalle tehtiin suppea puhdistuskokeilu.
Tutkimuksen perusteella luotiin alustava konservointisuunnitelma aikapallon vanteille ja purjekangaspussille. Lisäksi suunniteltiin aikapallolle säilytys- ja esillepanoteline.
Aikapalloja on käytetty ajan merkkeinä pääasiassa 1800-luvulla. Ne ovat suuria pallorakennelmia, jotka laskettiin näkyvältä korkealta paikalta keskipäivällä merkiksi merenkulkijoille. Työssä perehdytään aikapallojen yleiseen historiaan ja niiden käyttöön maailmalla ja Suomessa.
Turun aikapallo on kokoonpainuva 180 cm halkaisijaltaan oleva pallo, ja se koostuu rautavanteista ja niiden yli pingotetusta pintakäsitellystä purjekangaspussista. Pallo on nostettu köydellä tähtitornin katolla olevan tangon huipulle kello 11:55 ja laskettu alas tasan kello 12. Tutkimuksen tekohetkenä aikapallo sijaitsi Turun Museokeskuksen varastossa ilman suojausta. Aikapallon kangas oli kovettunut ja pahasti repeytynyt sekä erittäin likainen. Aikapallon vanteet olivat vääntyneitä, ruostuneita, ja paikoin katkenneita. Aikapallon yleinen kunto oli erittäin huono.
Aikapallolle tehtiin työn aikana materiaalitutkimuksia. Tekstiilien pintoja ja pintakäsittelyä tarkasteltiin mikroskoopeilla. Kankaan home-epäilyn vuoksi sitä tarkasteltiin UV-valolla. Tekstiilejä tunnistettiin kuituanalyysillä. Pintakäsittelyaine pyrittiin tunnistamaan FTIR/ATR-analyysillä. Vanteissa käytetyt metallit tunnistettiin XRF-analyysillä. Purjekankaalle tehtiin suppea puhdistuskokeilu.
Tutkimuksen perusteella luotiin alustava konservointisuunnitelma aikapallon vanteille ja purjekangaspussille. Lisäksi suunniteltiin aikapallolle säilytys- ja esillepanoteline.