Vastuullisella perehdyttämisellä Suomen parhaiksi myyjiksi : Finlaysonin myymäläperehdyttämisen kehittäminen
Rinta-Koivula, Henri (2020)
Rinta-Koivula, Henri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417174
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Finlayson Oy:n tilauksesta, joka on kansainvälisesti liiketoimintaansa harjoittava suomalainen tekstiilialan yritys. Kansainvälisesti toimivan verkkokaupan lisäksi Finlaysonilla on laaja myymäläverkosto ympäri Suomen, joista osa on vakituisia myymälöitä ja osa kausiluonteisesti auki olevia pop-up myymälöitä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Finlaysonin vakituisten myymälöiden perehdyttämisen nykytilannetta uusien myyjien perehdyttämisen yhtenäistämiseksi. Nykytilanteen ymmärtämisen lisäksi opinnäytetyöllä haluttiin selvittää myymälöissä hyväksi havaittuja perehdyttämisen toteutustapoja ja käytäntöjä, jotta perehdyttämistä voitiin tässä opinnäytetyössä ja myöhemmin tulevaisuudessakin kehittää hyväksi ja tasalaatuiseksi kokonaisuudeksi. Perehdyttämisen nykytilanteen ja toimivien toimintatapojen kartoituksella Finlayson sai yleiskuvan kuinka yhtenäistä perehdyttäminen oli tutkimuksen toteuttamisen ajankohtaan eri myymälöissä. Hyväksi havaittujen toimintatapojen lisäksi opinnäytetyöllä haluttiin ymmärtää perehdyttämisen näkökulmasta myymälöissä haasteiksi koettuja asioita, jotta tilaajalle voitiin tehdä kehitysehdotuksia tässä opinnäytetyössä.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen näkökulmasta useita eri menetelmiä hyödyntäen. Menetelminä opinnäytetyössä käytettiin strukturoitua lomakehaastattelua myymäläpäälliköille, puolistrukturoituja teemahaastatteluja myyjille sekä myymäläympäristössä toteutetun perehdyttämisen havainnointia neljän kuukauden ajan. Opinnäytetyö on sekoitus toiminnallista ja tutkimuksellista opinnäytetyötä.
Tutkimuksen myötä selvisi, että Finlaysonin perehdyttäminen on yleisesti ottaen hyvällä pohjalla. Perehdyttämisen tueksi on erilaisia materiaaleja laajalti olemassa, mutta tutkimuksen toteuttamisen aikaan ne eivät olleet helposti ja selkeän organisoidusti myymälöiden saatavilla. Perehdyttämisen suurimmaksi haasteeksi koettiin ajanpuute, jonka seurauksena perehdytys saattoi helposti jäädä vajavaiseksi ja liian pintapuoliseksi. Perehdytystä järjestettiin usein liian pienellä aikaikkunalla, jonka vuoksi erilaiset poikkeustilanteet haastoivat perehdyttämisen järjestämistä laadukkaasti. Tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta tilaajalle annettiin useita kehitysehdotuksia ja -ideoita perehdyttämisen kehittämiseksi. Ehdotukset koskivat perehdyttämisen sijoittumista pidemmälle aikavälille, perehdytyksen työvälineiden päivittämistä, käytössä olevien alustojen ja järjestelmien käytön selkeyttämistä ja perehdyttämiseen priorisointia. Kehitysehdotukset tukevat perehdytyksen sujuvaa toteuttamista tulevaisuudessa, jotta perehdyttäminen olisi myymälästä riippumatta toteutettu samalla, yhdenvertaisella tavalla. Lisäksi tilaajalle tuotettiin produktioksi perehdyttämisen aikajana.
Perehdyttämisen aikajana on työväline perehdyttämisen toteuttamisen suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Perehdyttämisen tarkoitusta laajennettiin muutamasta päivästä neljän kuukauden pituiseksi prosessiksi, joka alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää ja päättyy neljän kuukauden pituisen koeajan jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Finlaysonin vakituisten myymälöiden perehdyttämisen nykytilannetta uusien myyjien perehdyttämisen yhtenäistämiseksi. Nykytilanteen ymmärtämisen lisäksi opinnäytetyöllä haluttiin selvittää myymälöissä hyväksi havaittuja perehdyttämisen toteutustapoja ja käytäntöjä, jotta perehdyttämistä voitiin tässä opinnäytetyössä ja myöhemmin tulevaisuudessakin kehittää hyväksi ja tasalaatuiseksi kokonaisuudeksi. Perehdyttämisen nykytilanteen ja toimivien toimintatapojen kartoituksella Finlayson sai yleiskuvan kuinka yhtenäistä perehdyttäminen oli tutkimuksen toteuttamisen ajankohtaan eri myymälöissä. Hyväksi havaittujen toimintatapojen lisäksi opinnäytetyöllä haluttiin ymmärtää perehdyttämisen näkökulmasta myymälöissä haasteiksi koettuja asioita, jotta tilaajalle voitiin tehdä kehitysehdotuksia tässä opinnäytetyössä.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen näkökulmasta useita eri menetelmiä hyödyntäen. Menetelminä opinnäytetyössä käytettiin strukturoitua lomakehaastattelua myymäläpäälliköille, puolistrukturoituja teemahaastatteluja myyjille sekä myymäläympäristössä toteutetun perehdyttämisen havainnointia neljän kuukauden ajan. Opinnäytetyö on sekoitus toiminnallista ja tutkimuksellista opinnäytetyötä.
Tutkimuksen myötä selvisi, että Finlaysonin perehdyttäminen on yleisesti ottaen hyvällä pohjalla. Perehdyttämisen tueksi on erilaisia materiaaleja laajalti olemassa, mutta tutkimuksen toteuttamisen aikaan ne eivät olleet helposti ja selkeän organisoidusti myymälöiden saatavilla. Perehdyttämisen suurimmaksi haasteeksi koettiin ajanpuute, jonka seurauksena perehdytys saattoi helposti jäädä vajavaiseksi ja liian pintapuoliseksi. Perehdytystä järjestettiin usein liian pienellä aikaikkunalla, jonka vuoksi erilaiset poikkeustilanteet haastoivat perehdyttämisen järjestämistä laadukkaasti. Tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta tilaajalle annettiin useita kehitysehdotuksia ja -ideoita perehdyttämisen kehittämiseksi. Ehdotukset koskivat perehdyttämisen sijoittumista pidemmälle aikavälille, perehdytyksen työvälineiden päivittämistä, käytössä olevien alustojen ja järjestelmien käytön selkeyttämistä ja perehdyttämiseen priorisointia. Kehitysehdotukset tukevat perehdytyksen sujuvaa toteuttamista tulevaisuudessa, jotta perehdyttäminen olisi myymälästä riippumatta toteutettu samalla, yhdenvertaisella tavalla. Lisäksi tilaajalle tuotettiin produktioksi perehdyttämisen aikajana.
Perehdyttämisen aikajana on työväline perehdyttämisen toteuttamisen suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Perehdyttämisen tarkoitusta laajennettiin muutamasta päivästä neljän kuukauden pituiseksi prosessiksi, joka alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää ja päättyy neljän kuukauden pituisen koeajan jälkeen.