Lihansyönnin muutokset 2010-luvun Suomessa
Prusti, Emma (2020)
Prusti, Emma
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814856
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lihansyömisen nykytilaa ja verrata sitä Markus Vinnarin väitöskirjaan, joka julkaistiin vuonna 2010. Toisena tavoitteena oli tutkia suomalaisten asenteita kasvisruokaan ja siihen liittyviin ilmiöihin. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Koska olemassa olevaa tietoa ja aineistoa molemmista tutkimuskohteista oli jo olemassa internetissä, pidettiin kirjallisuuskatsausta parhaana vaihtoehtona. Integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin myös monipuolisempia lähteitä lihansyönnin määrien arviointiin.
Suomalaisten asenteet kasvisruokaa kohtaan olivat tulosten mukaan moninaisia. Toisaalta kasvisruokavalio nähtiin uhkana niin terveydelle, suomalaisten maataloustuottajien työpaikoille kuin Suomen omavaraisuudellekin, toisaalta se nähtiin myös positiivisena asiana ja sen uskottiin olevan iso teko ympäristön puolesta sekä kasvava tekijä ruokatrendeissä ja -markkinoilla. Myös kasvisruoan erilainen maku ja koostumus sekä ruoanlaittotavat verrattuna lihaa sisältäviin ruokiin nähtiin negatiivisina, mutta niihin nähtiin olevan myös ratkaisuja. Lihansyömisen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta viimeisenä parina vuonna se on alkanut tasaantumaan. Eniten syödyn sianlihan määrä on alkanut vähentyä, naudanliha syöminen on tasaantunut ja lähtenyt vähitellen laskuun, ja siipikarjanlihan hurja nousu on tasaantunut, mutta jatkanut kasvua.
Lihankulutuksen trendi näyttäisi lähtevän tulevaisuudessa laskusuuntaan, samalla kasvissyönnin trendin uskotaan kasvavan entisestään. Perinteisten vegaanien ja kasvissyöjien lisäksi ns. fleksaaminen, eli lihan vähentäminen sekaruokavaliossa, on kehittynyt kasvavaksi trendiksi, eikä sen loppua ole näkyvissä. Uudet, yhä kehittyvät kasvisruokavaihtoehdot tuovat kuluttajille lisää vaihtoehtoja ja helpottavat entisestään kasvisruoan kulutuksen kasvua. Tästä kaikesta huolimatta lienee paljon tehtävän ennen kuin kasvisruoan asema on Suomessa sama kuin liharuoan.
Suomalaisten asenteet kasvisruokaa kohtaan olivat tulosten mukaan moninaisia. Toisaalta kasvisruokavalio nähtiin uhkana niin terveydelle, suomalaisten maataloustuottajien työpaikoille kuin Suomen omavaraisuudellekin, toisaalta se nähtiin myös positiivisena asiana ja sen uskottiin olevan iso teko ympäristön puolesta sekä kasvava tekijä ruokatrendeissä ja -markkinoilla. Myös kasvisruoan erilainen maku ja koostumus sekä ruoanlaittotavat verrattuna lihaa sisältäviin ruokiin nähtiin negatiivisina, mutta niihin nähtiin olevan myös ratkaisuja. Lihansyömisen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta viimeisenä parina vuonna se on alkanut tasaantumaan. Eniten syödyn sianlihan määrä on alkanut vähentyä, naudanliha syöminen on tasaantunut ja lähtenyt vähitellen laskuun, ja siipikarjanlihan hurja nousu on tasaantunut, mutta jatkanut kasvua.
Lihankulutuksen trendi näyttäisi lähtevän tulevaisuudessa laskusuuntaan, samalla kasvissyönnin trendin uskotaan kasvavan entisestään. Perinteisten vegaanien ja kasvissyöjien lisäksi ns. fleksaaminen, eli lihan vähentäminen sekaruokavaliossa, on kehittynyt kasvavaksi trendiksi, eikä sen loppua ole näkyvissä. Uudet, yhä kehittyvät kasvisruokavaihtoehdot tuovat kuluttajille lisää vaihtoehtoja ja helpottavat entisestään kasvisruoan kulutuksen kasvua. Tästä kaikesta huolimatta lienee paljon tehtävän ennen kuin kasvisruoan asema on Suomessa sama kuin liharuoan.